Kanta-Häme Hattula

Pirteä ja elinvoimainen 100-vuotiaaksi – Panssarivaunujoukkojen taivalta juhlittiin Panssariprikaatissa

Panssarivaunujoukkojen 100-vuotista olemassa oloa juhlittiin perjantaina Hämeen Panssaripataljoonassa.
Taistelunäytöksen tiimellyksessä tanner tömisi ja pölisi ruudin katkun täyttäessä ilman. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeen Panssariprikaatissa juhlittiin perjantaina Suomen panssarijoukkoja, jotka ovat saavuttaneet kunnioitettavan 100 vuoden iän. Juhlallisuuksien yhteydessä vietettiin myös Hämeen Panssaripataljoonan 2/19 -alokkaiden läheisten päivää.

 

Satavuotisen historiansa aikana panssarivaunujoukoilla on ollut osansa Suomen historiassa. Puheessaan Panssariprikaatin komentaja, eversti Tero Ylitalo lainasi kenraalimajuri Ruben Laguksen viimeistä päiväkäskyä.

– Panssaridivisioona on siirtynyt historiaan. Jatkosodan sankaritekojen maineikkaassa sarjassa sillä on oma osuutensa. Milloin ikinä aseveljet mainitsevat Panssaridivisioonan, silloin he myös tietävät kertoa iskuvalmiudesta, jossa sotilaallinen taito ja miehinen kunto yhtyivät, sekä eteenpäinmenon hengestä, joka ei kaihtanut minkäänlaisia esteitä.

Ylitalo näkee Laguksen puheessa vinhan perän, mikä kattaa koko panssarivaunujoukkojen taipaleen.

– Välillä haastavistakin vaiheista on selvitty kunnialla, ja voimme tänään juhlistaa panssarijoukkojemme 100-vuotista taivalta suorituskykyisinä. Voisin väittää, että Laguksen päiväkäskyn esteitä kaihtamaton eteenpäinmenon henki on ollut aikojen varrella selvästi toiminnassa mukana.

 

Eittämäti yksi juhlallisuuksien kohokohdista oli toimintanäytös, joka keräsi nurmikentän täyteen uteliaita seuraamaan panssarivaunuja tositoimissa.

Silmämääräisesti arvioiden Hämeen panssariprikaatin tiedottajan Kirsi Lehdon perjantaiaamuiset veikkaukset osuivat kohdilleen.

– Panssaripataljoonassa aloitti heinäkuun saapumiserässä 400 alokasta. Jokaiselta tulee muutama läheinen, niin jos sillä päästään tuhanteen. Kaikkiaan odotamme muutamaa tuhatta vierailijaa.

Äänekkään ja ruudin katkuisen taistelunäytöksen tauottua suuri osa yleisöstä suuntasi yhtenä pitkänä letkana joko kalustoesittelyyn tai alokkaiden tulokonserttiin.

Kalustoesittelyyn matkasi myös Urvelo Miettinen. Hän kuulemma tunnistaa panssarivaunujen mallin ja merkin jo äänestä. Tämä vaatii lisäkysymyksiä.

Taisteluharjoituksen jälkeen väkimassa siirtyi kohti kalustoesittelyä tai alokkaiden tulokonserttia. Kuva: Tomi Vesaharju
Taisteluharjoituksen jälkeen väkimassa siirtyi kohti kalustoesittelyä tai alokkaiden tulokonserttia. Kuva: Tomi Vesaharju

 

Parolannummen maisemat ovat Miettiselle tuttuja. Hän on viettänyt kulmilla lapsuutensa ja kulkenut koulumatka halki kasarmin ja metsiköiden.

– Armeija-aikana paikallistuntemuksesta oli hyötyä suunnistuskilpailuissa. Meillä oli jo ala-asteella samat rastit käytöt suunnistuksessa. Koska tunsin maastot, saatoin vain katso rastin sijainnin ja laittaa kartan taskuun ja kävellä rastille teitä pitkin.

Toinen muisto liittyy palvelusajan alkuun ja hetkiin ennen sitä.

– Olin ensin joulukuussa raksamiehenä remontoimassa panssarikoulua. Tammikuussa astuin palvelukseen ja palkka putosi aika lailla, vaikka paikka pysyi samana.

Urvelo Miettisellä Parolannummen maisemat ovat tuttuja. Hän viettänyt kulmilla lapsuutensa ja suorittanut täällä myös asepalveluksensa. Kuva: Tomi Vesaharju
Urvelo Miettisellä Parolannummen maisemat ovat tuttuja. Hän viettänyt kulmilla lapsuutensa ja suorittanut täällä myös asepalveluksensa. Kuva: Tomi Vesaharju