Kanta-Häme

Pitääkö aina jonkun ensin kuolla?

Äärioikeistotutkija muistuttaa, että Suomen vastarintaliikkeen nyrkit ja puukot ovat heiluneet aiemminkin. Viimeksi reilu vuosi sitten pääministerikin kyseenalaisti oikeutuksen järjestön olemassaoloon. Järjestön kieltäminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista: se saattaa tehdä marttyyreita ja viedä toiminnan maan alle.

Äärioikeistotutkija Tommi Kotonen, onko niin, että poliitikot heräävät vasta, kun joku kuolee?

– Siltä vähän näyttää. Ovathan puukot heiluneet aiemminkin. Suomen vastarintaliikkeellä (SVL) on kohtuullisen pitkä historia väkivaltaisissa yhteenotoissa. Melko säännöllisesti näitä valitettavasti tulee. Aina kun johonkin isketään, syntyy suuri häly, mutta kohta se hiljenee. Viimeksi edellisvuoden kesällä Jyväskylän kahakan jälkeen keskusteltiin ihan samoista asioista. Pääministeri 
Juha Sipiläkin kannatti järjestön kieltämistä. Ainakaan julkisuuteen asti mitään selvitystä ei loppujen lopuksi kuulunut. Taas selvitetään ja pohditaan, mutta olisiko nyt se paikka, että se johtaisikin johonkin.

Oikeusoppineet ovat jo pitkään vaatineet Suomen vastarintaliikkeen kieltämistä. Miksi sitä ei kielletä?

– Julkisuuteen tulee muita asioita, tunnelmat ja muistot jäähtyvät. SVL:n hyökkäykset eivät ole päivittäisiä. Keskustelu alkaa uudelleen, kun uusi isku tulee. Joillekin syyt voivat olla poliittisia, mutta jo viime vuoden kesällä vastarintaliike tuomittiin hyvinkin jyrkästi. Ehkä poliittisia lisäpisteitä ei saa enää siitä, että alkaisi tehdä työtä esimerkiksi lainsäädännön uudistamisen puolesta.

Onko puhe ääripäistä asian vähättelyä? 

– Ääripäistä puhuminen on tässä yhteydessä sikäli tarpeetonta, että tämän hetken tietojen mukaan kyse ei ollut mistään kahden ryhmän vastakkainasettelusta vaan vastarintaliikkeen toimijan jokseenkin provosoimattomasta hyökkäyksestä. Väkivalta oli yksipuolista. Eikä heidän ensisijainen vihollisensa ole esimerkiksi vain ”äärivasemmisto” vaan liberaali yhteiskuntajärjestys ylipäätään.

Onko Kajaanin tapon ja Helsingin Asema-aukion tapahtumien rinnastaminen väärin?

– Kajaanin ja Helsingin tapauksissa on sikäli erilaisista asioista kyse, että jälkimmäisessä kyse oli väkivallasta, jonka voi tulkita myös poliittiseksi.

– Vastarintaliike ilmaisee melko avoimesti käyttävänsä tarvittaessa väkivaltaa, ja usein se myös raportoi jonkinlaisina saavutuksinaan erilaisia ”kurinpalautuksia”. Näin tässäkin tapauksessa. Kyse ei ollut siis vain yhden yksittäisen jäsenen toiminnasta, vaan järjestö otti siitä kunnian ja toiminta oli heidän ideologiansa mukaista.

Onko SVL kasvanut viimeisen vuoden aikana?

– Se on kasvanut suhteellisen tasaisesti koko ajan, mutta aktiivien määrä on jonkin verran lisääntynyt vuoden mittaan.

Onko se muuttanut toimintaansa?

– Ei dramaattisesti. Joitain taktisia muutoksia on tehty. 

Juuso Tahvanainen on siirtynyt syrjään johtotehtävistä. Mielenosoituksissa poliisia vältellään tarkoituksella. 

– Järjestäjän tietoja ei kerrota. Kun tupsahdetaan paikalle yks kaks yllättäen, poliisi ei paljon ehdi reagoimaan. Käsittääkseni keväällä Jyväskylässä ilmoitusta SVL:n marssista ei tehty. Oli erikoista huomata, että vastarintaliike marssii Jyväskylässä lippukulkueena ilman, että poliisia näkyy mailla halmeilla.

Pitäisikö Suomen vastarintaliike kieltää?

– Periaatteessa yhdistyslakikin antaa siihen mahdollisuuden. 

– Myös rekisteröimättömiä yhdistyksiä on Suomessa kielletty, tunnetuimpana Pekka Siitoimen kansallissosialistiset järjestöt. Vaikka vastarintaliike ei ole rekisteröity yhdistys, sen nimissä on myös rekisteröityneitä yhdistyksiä, jotka toimivat taustaorganisaatioina. Järjestön toiminnan kieltämisessä voi olla miettimistä, koska toiminta vain siirtyisi julkisesta maan alle. Se voisi vaikeuttaa esimerkiksi poliisin toimintaa. 

Onko vastarintaliikkeen tuomitseminen ja natsisanan sanominen Suomessa vaikeampaa kuin muualla?

– Muualla liikkeet ovat näkyvämpiä ja vahvempia kuin meillä. Ehkä Suomessa on ajateltu, että nämä ovat marginaalisia ja harmittomia. 

Vaikuttavatko taustalla Suomen historialliset tapahtumat, kuten aikoinaan esimerkiksi Lotta Svärd -järjestön kieltäminen ja syyttäminen fasistiseksi?

– Ne olivat oman aikansa tuotteita, joista moni on sitä mieltä, että ne johtuivat ulkomaiden painostuksesta. En usko, että enää vaikuttavat. Suomessa on ehkä yleensä pinnalla se linja, että erilaiset ääriryhmät pyritään integroimaan takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan. Ei ole sellaista perinnettä kuin esimerkiksi Saksassa, jossa aletaan kärkkäästi tutkia ja jossa aika paljon äärioikeistojärjestöjä on kielletty. Saksassa avointa kansallissosialismia ei voi julkisesti harjoittaa.

Miksi avoimesti kansallissosialistinen järjestö voi toimia Suomessa?

– Pariisin rauhansopimus on periaatteessa sotilaspykäliä lukuun ottamatta yhä voimassa ja tuollaiset järjestöt ovat kiellettyjä, mutta sopimusta ei ole sovellettu mihinkään Pekka Siitoimen jälkeen. Jopa Siitoin sai 1970-luvulla toimia yllättävän pitkään yllättävän vapaasti, vaikka elettiin taistolaisuuden aikaa. Jotkut oikeusoppineet ovat sitä mieltä, että jo rasistinen ideologia riittäisi kieltämisen perusteeksi. Ehkä ei ole ollut halua lähteä tekemään marttyyreita. Ruotsin vastarintaliikkeessä vankilatuomion saaneista jäsenistä on tullut liikkeen sankareita.