Kanta-Häme

Pitäjä pyrkii takaisin kartalle

Asuvatko Hämeenlinnan kalvolalaiset liitoskunnassa, kaupunginosakeskuksessa, kirkonkylällä vai peräti pitäjässä?

Viisi vuotta kuntaliitoksen jälkeen henkinen tuska Hämeenlinnaan liittymisestä alkaa olla lientynyt, mutta monien muiden lakkautettujen kuntien tavoin nimitykset hakevat vielä muotoaan Kalvolassa, Tuuloksessa, Lammilla, Hauholla ja Rengossa.

Kotimaisten kielten keskus on jo vuosia esittänyt vanhan pitäjä-nimityksen ottamista uudelleen käyttöön. Ehdotus on kuitenkin valtakunnallisesti herättänyt vastustusta, joten siitä ole annettu minkäänlaista virallista suositusta.

Vastustajien mielestä pitäjä on liian vanhanaikainen ja maalaismainen sana.

Nimi kannattelee …omaleimaisuutta

Kalvolan perukoilla pitäjä-sana kelpaisi vallan hyvin, sillä paikallista omaleimaisuutta ja vanhaa nimeä halutaan vaalia. On kuitenkin päivänselvää, mitä kalvolalainen vastaa kysymykseen ”mistä olet kotoisin”.

– Iittalasta, ilman muuta. Virallisiin papereihin voin kirjoittaa kotikunnaksi Hämeenlinna. Täällä seurakuntayhtymässä olemme Kalvolan seurakuntaa, mutta kotoisin olen Iittalasta, sanoo puutarhuri, hautausmaatyöntekijä Raija Lamberg.

Samoilla linjoilla on kielten lehtori Hanna Kökkö.

– Ulkopaikkakuntalaiset eivät tunne Kalvolaa, mutta Iittala kävisi ainakin minulle, hän sanoo.

”Vasta vuodesta 1996” Iittalassa asunut junantuoma uskoo, että syntyperäiset kalvolalaiset varmaan ihastuisivat Kalvolan pitäjäänkin.

Eläkkeellä oleva lasitehtaan insinööri Pentti Kivinen arvelee, ettei nimellä ole niin väliä.

– Enemmän ihmiset ovat olleet huolissaan palveluiden säilymisestä, mutta aika hyvinhän niissäkin on käynyt, hän sanoo.

Tiimijohtaja Aarni Aalto pohtii, että Kalvolan pitäjä voisi nimenä tuoda näkyviin Kalvolan omaa identiteettiä, vaikka omaa kuntaa ei enää ole.

– Identiteetti syntyy näistä kylistä, kyläkouluista ja siitä tiedosta, että jo esi-isämme kalastivat tuossa Äimäjärvellä, hän kuvailee.

Pitäjällä ei ole …juridista merkitystä

Kielentutkijat ovat perustelleet pitäjä-sanan käyttöä muun muassa sillä, että näin saataisiin säilytettyä vanhat paikannimet. Hallinnollisten kuntien alaisuuteen liitetyt maat ja paikathan eivät häviä mihinkään, eivät siis nimetkään.

Kaupunginosista tai kaupunginosakeskuksista puhuminen taas kuulostaa kummalliselta, sillä useimmat liitoskunnat ovat laajoja maaseutupitäjiä, joihin jo itsessään kuuluu useita kyliä – eivät kaupunginosia ollenkaan.

Hämeen Sanomien nimimerkki Antti sai taannoin kipakkaa kritiikkiä pitäjä-sanan käytöstä. Vastaajan mielestä pitäjä tarkoittaa itsenäistä kuntaa, joten sitä ei pitäisi käyttää. Eihän liitoskunnilla ole itsenäistä päätäntävaltaa.

Historiantutkija Ilkka Teerijoki muistuttaa, että pitäjä-sana poistui virallisesta käytöstä jo 1860-luvun kuntauudistuksessa. Samalla sanasta hävisi itsenäiseen päätäntävaltaan liittyvä ulottuvuus.

– Siitä on jo niin kauan, ettei sekaannuksen vaaraa ole, Teerijoki sanoo..

Samaa mieltä on Kotimaisten kielten keskuksen nimistötutkija Sirkka Paikkala. Uusiokäyttö olisi mahdollista ja suotavaa, koska entisenlaista pitäjää ei enää ole olemassa.

– Ovathan esimerkiksi sanat hiiri tai verkko vapautuneet uuteen käyttöön, eikä kukaan enää kummeksu niiden ”vanhahtavia” merkityksiä, hän sanoo.

Yksi julistautui …jo pitäjäksi

Muutamilla paikkakunnilla pitäjä-sanaa on jo ruvettu käyttämään uudelleen. Hiljattain pohjoiskarjalainen Kiihtelysvaara julistautui pitäjäksi.

Julistuksen allekirjoittaneet kylätoimikunnat toivovat, että uusi emokunta Joensuu käyttäisi kaikissa yhteyksissä Kiihtelysvaarasta pitäjä-nimitystä. Käytännön toivotaan ulottuvan muihinkin liitoskuntiin ja jopa valtakunnalliseksi malliksi.

Kyläyhdistyksen sihteeri Juhani Rouvinen kertoo, että asia nousi esiin jo kuntajakoselvityksen yhteydessä, jolloin kehitettiin paikallista vaikuttamista varten pitäjäneuvostomalli.

– Juridista merkitystä pitäjä-nimityksellä ei ole, mutta kyllähän se kytkeytyy asukasdemokratiaan, Rouvinen sanoo.

Kiihtelysvaaran pitäjässä uusvanha nimitys on otettu Rouvisen mukaan positiivisesti vastaan. Sana on muutenkin vielä aktiivisessa käytössä esimerkiksi pitäjäseuran nimessä. Myös pitäjänmestaruuskilpailuja järjestetään useissa urheilulajeissa.

Kielentutkija Sirkka Paikkalan mielestä Kiihtelyksen malli sopisi muuallekin Suomeen.

– Pitäjähän on komea nimitys. Monet liitoskunnista ovat olleet aikanaan vanhoja suurpitäjiä, hän sanoo. (HäSa)