Kanta-Häme Riihimäki

Pitovoima syntyy rohkeilla askelilla – Pertti Mäkelä toivoo uskallusta Riihimäelle

Purppura-Antiikki -liikettä Riihimäellä harrastuksenaan pitävä Pertti Mäkelä viettää merkkipäiväänsä matkoilla. Kuva: Riku Hasari
Purppura-Antiikki -liikettä Riihimäellä harrastuksenaan pitävä Pertti Mäkelä viettää merkkipäiväänsä matkoilla. Kuva: Riku Hasari

Visio Riihimäen asemanseudun rakentumisesta saa kiitosta seurakuntaneuvos Pertti Mäkelältä (kok.).

Viihtyisä asema-aukio kutsuu käyskentelemään, istuskelemaan ja jutustelemaan tuttujen kanssa. Aukiolta askel suunnataan luontevasti viherpolkua pitkin Keskuspuiston kautta Hämeenkadulle.

– Tässä on mahdollisuus toteuttaa ajatus ihmisvirtojen ohjaamisesta asemanseudun kaupallisten palvelujen luota kaupunkiin ja luoda yhtenäinen kokonaisuus, miettii jo 40 vuotta Riihimäen kunnallispolitiikassa vaikuttanut mies.

Jatkuva väestön väheneminen on katkaistava, ja siihen Mäkelä näkee keinoksi ennen kaikkea mielikuvat, joita kaupunki synnyttää. Uutta asuinpaikkaa miettivää eivät houkuttele tyhjinä seisovat näyteikkunat ja rapistuvat kiinteistöt.

Rötisköt pitäisi purkaa

Syntymäkaupunkinsa kehittämisessä aktiivisesti toiminut Mäkelä arvostelee ydinkaupungin kiinteistöjen omistajia penseydestä hoitaa ja kunnostaa rakennusten ulkoasua.

Yhä edelleen Hämeenkadun varrella seisoo taloja, jotka kaipaavat kipeästi vähintäänkin maalia. Muutama rakennus odottaa myös purkamista.

– Ikävä häpeäpilkku on Hämeenaukion matala, graffitein ja rikotuin ikkunoin seisova rakennus. Se olisi syytä purkaa hiekkakentäksi odottamaan asuinkerrostalon rakentumista. Nyt teatterihotellissa yöpyvät katsovat rapistuvaa taloa, joka jättää ikävän mielikuvan muutoin niin vehreästä kaupungistamme.

Asemanseudut täynnä samanlaisia taloja

Uusien asuinliiketalojen rakentamissuuntauksessa on piirteitä, joihin Mäkelä suhtautuu varovaisesti. Vanhusten palvelukeskuksissa huoneiden mitoitusnormeja on elämän laadun varmistamiseksi kasvatettu, mutta asuntomarkkinoilla asuntojen kokoa supistetaan jopa 15 neliömetriin.

– Radanvarren kaupunkien asemanseudut on rakennettu täyteen samanlaisia kerrostaloja pienine yksiöineen. Onkohan Riihimäki nyt hieman myöhässä liikkeellä? Meidän pitäisi ehkä lähteä ensimmäisten joukossa tarjoamaan vaihtoehtoja, jotakin muuta, hän pohtii.

– Annan heti ääneni, kun joku laatii kansalaisaloitteen, että miniyksiöt pitää kieltää!

Lähtökohdaksi asuntotuotantoa ja palveluita sopisi suunnata ensisijaisesti varttuneemmalle väestölle sen sijaan, että houkuteltaisiin sinkkuja ja nuoria miniyksiöihin.

– Pidän loistavana erityisesti Jokikylän alueelle visioituja ketjutettuja townhouse-asuntoja. Soutelulammen sijaan minä lähtisin rakentamaan Vantaanjokea alueen sydämeksi, jolloin tarjolle saataisiin joenranta-asuntoja!

Nyt kaupungista puuttuu sydän

Useat talouden nousu- ja laskukaudet läpikäynyt Mäkelä jaksaa uskoa Riihimäen vahvuuksiin, joiden esittämisessä riittää työsarkaa. Harvalla kaupungilla on tarjota kaikenikäisille yhtä paljon edullisia harrastusmahdollisuuksia ja kulttuuripalveluita.

Pertti Mäkelä harmittelee yhä päätöstä, jolla aikanaan luovuttiin pienestä kävelykatupätkästä ja maan alle rakennetusta toriparkista.

– Riihimäen kaupungista puuttuu ydin, sielu, joka sykkii ja joka on yhteinen oleskelutila. Uskon, että keskustan elinvoima olisi vahvistunut, jos meillä olisi nykyistä huomattavasti isompi Granitin tori ja kävelykadun vierelle asettuneet palvelut. Näin keskusta olisi nyt elävämpi ja olisimme saaneet enemmän pitovoimaa poismuuttoa vastaan. HÄSA

Pertti Mäkelä

Seurakuntaneuvos Pertti Mäkelä on syntynyt Riihimäellä 15. huhtikuuta vuonna 1949.

Kauppatieteiden maisteri ja HT-tilintarkastaja.

On työskennellyt vuodesta 1975 lähtien mm. Primo oy:ssä, Paloheimo-yhtymässä, Riihimäen Moottorihuolto oy:n toimitusjohtajana ja Riihimäen teollisuuskylä oy:n toimitusjohtajana.

Yrittäjä, oma yritys Riihitaito oy vuodesta 1988.

Ura luottamustehtävissä alkoi kirkkovaltuuston jäsenyydestä vuonna 1979.

Kaupunginvaltuustossa vuosina 1981-2000 ja 2009 lähtien.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vuosina 2015-2017.

Kaupunginhallituksen jäsen 1989-1999 ja puheenjohtaja 1995–1996.

Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja vuodesta 2018 lähtien.