Kanta-Häme

Po-russkii, poshaluista!

Osa Seminaarin koulun kolmasluokkalaisista on ikäisekseen harvinaisen valveutunutta porukkaa työelämän vaatimusten suhteen.

– Opiskelen venäjää, jotta saisin hyvän työpaikan. Äiti sanoi, että mun kannattaa mennä Venäjä-kerhoon, Helka Virta kertoo.

Hän ja muut Seminaarin koulun kolmasluokkalaiset voivat halutessaan opiskella ensi syksynä venäjää. Kyseessä on vapaaehtoinen A2-kieli, jota opiskellaan A1-kielen lisäksi. A1-kieli on useimmiten englanti.

Vielä ei ole varmaa, saadaanko venäjän opetusryhmä alkamaan syksyllä. Koulu on vasta aloittanut uuden vaihtoehdon markkinoinnin. Nyt kolmasluokkalaisia houkutellaan Venäjä-kerhoon tutustumaan kieleen ja kulttuuriin.

– Menen sinne, koska äiti pakotti. Kun osaa venäjää, pääsee paremmin kaikkiin töihin, Martti Piitulainen sanoo.

Vaihtoehdot ovat ison koulun etuja

Seminaarin koulun rehtori Pasi Rangell on silminnähden innoissaan venäjän opetuksen alkamisesta. Hänen mukaansa venäjän opetusta on ehditty jo kyselläkin. Rangell pitää valinnaiskielten määrän lisäämistä nykyaikaisena kehityksenä.

– Meidän on pakko olla ajan hermolla. Suomi tarvitsee venäjän-osaajia, ja meidän on niitä pakko kouluttaa, Rangell sanoo.

Hänen mukaansa monipuolinen kielivalikoima on nimenomaan ison koulun etu. Seminaarin koulussa on noin 700 oppilasta.

Vapaaehtoinen A2-kieli aloitetaan neljännellä luokalla, mutta sen opiskelu jatkuu yhdeksänteen luokkaan asti. Seminaarin koulussa voi A2-kieleksi valita venäjän, saksan tai ranskan.

Venäjän opiskelua voinee jatkaa Kaurialan yläkoulussa ja lukiossa.

Pääsykokeita ei saa pitää

Ruotsinkielinen opetus lisääntyy Seminaarin koulussa syksyllä. Ruotsinkielisiä luokkia on nyt yksi ja syksyllä perustetaan toinen. Lisäksi elokuussa aloittaa uusi englantia painottava luokka.

Muissa kouluissa valinnaiskielten valikoima on suppeampi. Eikö ole epäreilua, että vain Seminaarin koulun oppilaat pääsevät nauttimaan laajasta kielitarjonnasta?

– Tavallaan joo. Pienessä koulussa on omat etunsa ja isossa omansa. Mutta esimerkiksi kielipainotteiselle luokalle saattaa päästä kauempanakin asuvat. Jos hakijoita on yli 24, kieliluokalle pääsevät arvotaan, Rangell vastaa.

Hän pitää pulmallisena sitä, että opettajilla ei ole lupaa valita kieliryhmiin pääseviä. Lasten ja nuorten lautakunta ei hyväksynyt pääsykokeiden pitämistä.

Rangell muistuttaa, että joillekin lapsille kielipainotteinen luokka voi olla rasittava kokemus.

Painotusluokkia ei saa enää perustaa

Lasten ja nuorten lautakunta kielsi joulukuussa kouluja perustamasta sellaisia painottuneita luokkia, joista koituu lisäkustannuksia.

Seminaarin koulun englanninpainotteinen luokka saa jatkaa, koska luokanopettaja pystyy itse opettamaan englanniksi. Sen sijaan uusia kuvataiteeseen ja musiikkiin painottuneita luokkia ei saa enää perustaa.

– Minusta tämä on uskomaton päätös. Yhden painotusaineen lisätunti aiheuttaa vain 2300 euron lisäkustannukset vuodessa. Ja meillä on sentään melkein viiden miljoonan euron budjetti, Rangell sanoo. (HäSa)

Suomeksi. Otsikko on venäjää ja se tarkoittaa: ”Venäjäksi, olkaa hyvä”.

Päivän lehti

9.4.2020