Kanta-Häme

Pohjakivet paistavat Vantaan yläjuoksulla

Vantaanjoki on taas kuivunut hitaasti virtaavaksi puroksi Riihimäellä. Yläjuoksulta Erkylänjärvestä ja Myllylammelta ei juuri vettä laske alajuoksulle. Vuosikymmenien ajan tehty Vantaanjoen kunnostus kuivuu kokoon, kun meritaimenen nousu yläjuoksulle vaikeutuu.

– Joen veden ja kalojen kannalta olisi paras tilanne, jos tulvasuojelussa otettaisiin huomioon veden riittävyys läpi vuoden ja kalastusnäkökulma, sanoo Jukka Peltonen Riihimäen perhokalastajista.

Lisäveden juoksutusmahdollisuudet tutkittiin vuonna 2007, jolloin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys laati raportin koko Vantaanjoen valuma-alueelta. Lisävesi laimentaisi jätevedenpuhdistamojen kesäajan kuormitusta joessa. Hyödyistä huolimatta rahaa Päijänteen veden juoksutuksiin ei ole löytynyt.

Vantaa ei ole pelkkä tulvariski

Riihimäellä Vantaanjokea ajatellaan ensisijaisesti tulvariskinä, joka uhkaa Peltosaarta. Jukka Peltonen odottaa, että vähitellen huomataan joki kaupunkilaisten virkistys- ja kalastuspaikkana.

– Jos minulla olisi vuori hiekkaa, kiviä ja kaivinkone, painelisin Peltosaareen. Viivasuoraan virtaava uoma kaipaa mutkia, kiviä ja kalojen kutuhietikoita. Sen jälkeen siellä olisi loistavia kalapaikkoja.

Koskella mato-onki on kielletty

Käräjäkoskella vaaditaan Uhkolan kioskilta ostettava paikallinen kalastuslupa, jonka tuloilla Riihimäen perhokalastajat istuttavat jokeen kirjolohta. Vähävetisyys on nakertanut lupien myyntituloja ja samalla harventanut istutuskerrat takavuosien vuotuisista viidestä kahteen kertaan.

– Ilman kalastuslupaa ei Käräjäkoskella saa kalastaa, mutta edelleen täällä käydään luvatta. Pahimmillaan yksi koululuokka tuli opettajansa kanssa mato-ongelle, vaikka mato-onki on täällä kokonaan kielletty. Se on liian helppo väline nostaa pieniä taimenenpoikasia.

Onkiminen on sallittua Riihimäellä vain jätevedenpuhdistamon ja Arolamminkosken välillä.

Miljoonat eurot valumassa hukkaan

Kaupungista puuttuu kalataloussuunnitelma, jossa tarkasteltaisiin vapaa-ajankalastuksen mahdollisuudet ja tarpeet. Puute ei ole yksin Riihimäen. Jukka Peltonen pitäisi välttämättömänä, että koko maahan laadittaisiin kalataloussuunnitelma, joka antaisi taimenelle ja lohelle lisääntymisedellytykset.

– Samalla voitaisiin selvittää, kuinka paljon hyötyä jokien ja koskien kunnostukseen käytetyistä kymmenistä miljoonista euroista on saatu. Lähes kaikkien jokien tilanne on heikko. Kututaimenia on vähän, meri- ja järvitaimenta ei nouse yläjuoksulle ja kalaa sumputetaan verkkopyynnillä.

Meritaimenet ja -lohet eivät pääse nousemaan jokiin kutemaan, kun harrastuskalastajat laskevat lukuisia verkkoja jokien suulle merellä. Samoin kalastetaan järvitaimenet ennen kuin ne pääsevät vaeltamaan latvavesille. Peltonen rajoittaisi harrastajien verkkomäärää mielellään yhteen.

Vapakalastaja ei syö taimenta

– En ymmärrä, mitä tavallinen kalassa kävijä tekee jättimäisillä taimen- ja kuhasaaliilla. Jätettäisiin isot saaliit ammattikalastajille. Lohikalojen kalastus pitäisi jättää jokiin uistelijoille ja perhokalastajille, jotka tyytyvät nostamaan pöytään istutettua kirjolohta ja päästävät taimenet takaisin jokeen.

Peltonen muistuttaa myös, ettei esimerkiksi Tanskassa Itämeren lohi kelpaa dioksiinipitoisuuksiensa vuoksi ihmisravinnoksi. Samaa kalaa pyydetään jokien suulta Suomessa sekä myyntiin että kotikäyttöön.

– Jos kala saisi nousta yläjuoksulle, se pääsisi lisääntymään dioksiinista huolimatta. Kanta vahvistuisi.

Vantaanjoessa nähtiin viime syksynä kolmikiloinen taimen, jonka koko paljasti kalan merestä nousseeksi. Meritaimenia arvellaan jo nousevan ehkä kymmenkunta vuodessa ja mädistä huhtikuussa kuoriutuvista poikasista selviävän hengissä muutaman sadan verran. (HäSa)