Kanta-Häme

Pohjavedestä hyödynnetään vain neljännes

Pohjavettä syntyy, kun maahan imeytyvää sadevettä tai lumen sulamisvettä varastoituu maa- tai kallioperään.

Nyrkkisääntö on, että vettä pumpataan pohjavesimuodostumasta vähemmän kuin sitä ehtii muodostua.

– Kyseessä on uusiutuva luonnonvara, jonka määrää ja laatua tarkkaillaan jatkuvasti, kertoo pohjavesiasiantuntija ja hydrogeologi Petri Siiro Hämeen ely-keskuksesta.

Vedenpintaa tarkkaillaan säännöllisesti

Ympäristöhallinto on luokitellut pohjavesialueiksi sellaiset alueet, joista vettä on mahdollista pumpata hyötykäyttöön. Hyödynnettäviä määriä pohjavettä on pääasiassa harjujen hiekka- ja sorakerrostumissa, sekä lisäksi myös karkearakeisissa moreenikerrostumissa ja kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeissä.

Suomen noin 6300 pohjavesialueesta yli kolmesataa sijaitsee Hämeessä. Noin 25 prosenttia Kanta-Hämeessä muodostuvasta pohjavedestä on hyötykäytössä, koko Suomessa ainoastaan kymmenesosa.

Tietyn pohjavesimuodostuman vesivaranto pystytään laskemaan alueen pinta-alan, sadannan ja maaperän perusteella. Vedenpinnan korkeutta seurataan säännöllisillä mittauksilla, laatua näytteiden avulla.

Pitkä kuivan kauden jälkeen sateet eivät välttämättä näy isolla pohjavesialueella vielä pariin viikkoonkaan.

– Jos jollakin alueella vedenpinta laskisi tasaisesti vuodesta toiseen, tietäisimme, että sieltä pumpataan vettä enemmän kuin sitä muodostuu. Tällaista tilannetta ei tosin viimeisen kymmenen vuoden aikana ole ollut Hämeessä kertaakaan.

Pohjaveden suojelu halutaan turvata lailla

Tehtyjen laskelmien mukaan Aluehallintovirasto eli AVI asettaa vedenottamoille pumppauskiintiön. Kiintiö on aina laskelmaa reilusti pienempi, joten varantoa ei voi pumpata kuivaksi.

– Hämeen pohjavesien määrällinen tilanne on hyvä. Veden laadussa ja puhtaudessa on kuitenkin paikoin toivomisen varaa, Siiro sanoo.

Kanta-Hämeen alueella pohjaveden laatua on Siiron mukaan huonontanut erityisesti teiden runsas suolaaminen ja pilaantuneet maa-alueet.

Pohjavesien suojeluun halutaan puuttua myös lainopillisin keinoin. Ympäristöministeriö on esittänyt vesienhoitoon liittyvään lakiin lisäystä pohjavesien suojelusta ja rajaamisesta.

Esityksen tavoitteena on tehostaa pohjavesien suojelua ja parantaa eri toimijoiden oikeusturvaa.

Esityksen mukaan lailla turvattaisiin jo nykyisin käytössä oleva käytäntö, jossa ely-keskuksen tehtävä on rajata sekä luokitella pohjavesialueet. Kunta puolestaan voisi laatia pohjavesialueen suojelusuunnitelman.

Pohjavesialueiden rajauksessa ja luokittelussa noudatettavaan menettelyyn sisältyisi osallistumismahdollisuus. Lisäksi säädettäisiin pohjavesialueen suojelusuunnitelman merkityksestä, sisältövaatimuksista ja laatimismenettelystä.

– Esitys halutaan osaksi lakia, sillä se lisää asianomaisten, esimerkiksi maanviljelijöiden, kuulemismahdollisuutta, Siiro perustelee. (HäSa)

Päivän lehti

3.6.2020