Järvien vedenpinnat ja pohjavesien pinnat ovat monin paikoin Hämeen ely-keskuksen alueella matalalla ja lasku jatkuu edelleen. Mikäli lokakuussa saadaan ennustettuja sateita, luonnontilaisten pienten ja keskisuurien järvien vedenkorkeudet kääntyvät vähitellen hitaaseen nousuun.
Kanta-Hämeessä esimerkiksi Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on nyt 19 senttimetriä alle keskiarvotason. Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien, ja tällä hetkellä juoksutetaan noin 12 kuutiota sekunnissa.
Tammelan Liesjärvessä vedenkorkeus on 19 senttimetriä ja Pyhäjärvessä 25 senttimetriä keskiarvotasoa alempana. Liesjärvestä purkautuu noin 20 prosenttia ajankohdan tavanomaisesta vesimäärästä eli 0,12 kuutiometriä sekunnissa Turpoonjokeen.
Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla seuraa hyvin pitkälti keskiarvotasoa.
Pohjavedenpinnat ovat Hämeessä olleet laskussa keväästä lähtien. Tällä hetkellä pohjavesien pinnat ovat Hämeessä noin 10–30 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella.
Hämeen ely-keskuksen mukaan esimerkiksi Lammin Tullinkankaan seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet toukokuusta lähtien lähes metrin. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla laskua on ollut noin 40 senttimetriä.
Loppuvuonna tarvitaan reippaita sateita pohjavesitilanteen parantamiseksi. Erityisesti yksittäiset kaivot pienillä moreenialueilla ovat vaarassa kuivua, jos sateita ei tule ennen talvea.
