Kanta-Häme

Pohjavesi pulppuaa energiaa

Hämäläisharjujen pohjaveden energia olisi heti hyödynnettävissä, jos Suomessa otettaisiin käyttöön jo valmiina oleva alan teknologia.

– Pohjavettä on alueella paljon ja se on helposti hyödynnettävissä, sanoo pohjavesien energiavarastoista selvityksen tehnyt Teppo Arola, joka valmistelee väitöskirjaa geoenergian soveltamismahdollisuuksista Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselle.

Kanadassa pohjavesienergia on ollut arkipäivää jo 40 vuotta.

Arola todistaa väitöksessään, että pohjavesienergian käyttö on Suomessakin mahdollista – ja edullista.

Teppo Arolan mukaan Kanta-Hämeen etuna on myös kohtalaisen eteläinen sijainti, eli liika kylmyys ei haittaa pohjaveden käyttöä lämmityksessä.

Pohjaveden energiakäyttö ei ole Kanta-Hämeessä Teppo Arolan mukaan edes aivan uutta.

Silloinen Imatran Voima kokeili Forssan Energian kanssa pohjavesienergian talteenottoa kaukolämpökäyttöön 1980-luvun alussa.

– Kaivot ovat edelleenkin olemassa, tietää suunnittelupäällikkö Jorma Lindström Forssan vesihuoltoliikelaitoksesta. Vanhat energiakaivot eivät kuitenkaan sijaitse varsinaisella vedenottamolla, vaan kokeilua varten rakennettiin omat kaivot, pumppaamo ja muutkin maanpäälliset yksiköt.

Nykyteknologialla, joka on laajassa käytössä esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa, pohjavesienergian käyttö on Teppo Arolan mukaan erittäin kustannustehokasta. Takaisinmaksuajat ovat 30-40 prosenttia lyhyemmät kuin esimerkiksi kallioenergiaa käyttävien järjestelmien.

– Erityisen hyvin maksavat itsensä investoinnit, joissa pohjavettä käytetään viilennykseen.

Tekijöitä kuten pumppualan osaamista löytyy Teppo Arolan mukaan.

– Kaivoja meillä on osattu aina tehdä, sanoo tutkija.

Vaatii tarkkaa suunnittelua

Teppo Arola arvelee, että Suomessa ei ole lähdetty pohjavesienergian hyödyntämiseen, koska se vaatii enemmän – kalliimpaa ja vaativampaa suunnittelua kuin maalämpö, joka on jo laajassa käytössä niin pientaloissa kuin suuremmissakin kiinteistöissä.

– Suomessa ei niinkään keskitytä suunnitteluun, vaan tekemiseen ja myös riskien ottamiseen, mikä saattaa johtaa siihen, ettei järjestelmä toimi odotetulla tavalla, luonnehtii Teppo Arola.

Kaikki on jo Teppo Arolan mukaan valmiina pohjavesienergian käyttöönottoon.

– Nyt vaaditaan erilaista ajattelua ja asioiden ymmärtämistä.

Liian raskas omakotitalolle

Projektipäällikkönä kansainvälisessä Golder Associates Oy:ssä työskentelevä Teppo Arola sanoo, että suunnittelu on käynnissä ainakin yhdessä tai kahdessa kohteessa, joita hän ei voi kuitenkaan vielä tarkemmin paljastaa.

Yksittäisiin omakotitaloihin pohjavesilämpö ei ensimmäisenä ole tulossa.

– Omakotitaloihin järjestelmä on pikkuisen raskas.

Ensimmäisinä tulevat isommat kiinteistöt ja erilaiset laitokset – ja niistäkin sellaiset, joissa tarvitaan lämmityksen ohella myös viilennystä.

Teppo Arola myöntää, että siirtomatkat voivat olla ongelmallisia. Rakentaminen pohjavesialueelle – ja harjuille myös muista ympäristösyistä on rajoitettua. Arolan selvityksessä keskityttiinkin asumis- ja teollisuuskäyttöön kaavoitettuihin alueisiin.

– Muutamaan sataan metriin ei energian hyötykäyttö kuitenkaan kaadu.

Teppo Arolan mukaan Suomessa on yllättäväkin paljon käytöstä poistettuja tai vähän käytettyjä vedenottamoita, jotka soveltavat mainiosti energiakäyttöön.

Perusvaatimus pohjavesienergian käyttöönotolle on se, että vettä riittää.

Teppo Arola ymmärtää myös varauksellisen suhtautumisen pohjavesienergiaan.

– Myös ympäristönäkökohtia eli pohjaveden suojelua pitää kunnioittaa ja ottaa se huomioon. Myöskään kenenkään kaivo ei saa kuivua sen takia, että vesi kiertää.

Arola kuitenkin muistuttaa, että pohjavedelle ei tehdä muuta kuin pumpataan se maasta ja lämmön talteenoton jälkeen palautetaan takaisin maan uumeniin.

– Vain ja ainoastaan veden lämpötila muuttuu ja sekin enimmillään 3-5 astetta. (HäSa)

Lämpöä pohjavedestä

Suomen 5957 pohjavesialueesta 801 on alueilla, jotka on varattu asumiseen ja teollisuudelle.

Alueiden hyödynnettävissä oleva energiamäärä on noin 42800 kW ja lämpöpumpulla tuotettava lämmitysenergia 57000 kW, jolla voisi lämmittää 1,2 miljoonaa neliömetriä tavallisia omakotitaloja.

Suomen pohjavesistä olisi teoreettisesti hyödynnettävissä noin 1040 MW energiaa. Esimerkiksi Olkiluoto ykkösen ja kakkosen nettosähköteho on molempien 880 MW.

Kanta-Hämeen pohjavesialueita

Kanta-Hämeessä on useita energiakäyttöön sopivia pohjavesialueita.

Hämeenlinnassa: Ahvenisto, Hattelmalanharju, Linnanmäki (Lammi), Renko ja Vuorenselänharju (Hauho).

Janakkalassa: Turenki, Huuna, sokeritehdas ja Tanttala.

Hattulassa: Parola ja Kerälänharju.

Lopella: kirkonkylä ja Launonen.

Riihimäellä: Herajoki.

Tammelassa: Syrjänharju ja Kuivajärvenharju.