Kanta-Häme

Pohjavesialue ei ole maalämmön este

Pohjavesialue ei välttämättä estä maalämmön rakentamista. Käytännöt kuntien välillä kuitenkin vaihtelevat. Kaikki kunnat eivät vaadi maalämpökaivoilta ollenkaan lupia.

Etenkin monia vanhoja öljylämmitystaloja on Hämeenlinnan seudullakin vaihdettu maalämmölle. Lisäksi maalämpökaivoja ja putkistoja rakennetaan jatkuvasti uusien talojen lämmönlähteiksi.

– Maalämmön voi tehdä, jos meille toimittaa rakennusvalvontaan hydrogeologin lausunnon, jonka mukaan haittaa pohjavedelle ei aiheudu, kertoo Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala.

Samaan tapaan toimitaan myös Hattulassa ja Janakkalassa. Kaikissa kolmessa kunnassa on runsaasti pohjavesialueita.

Rakennustarkastaja Jorma Immonen Hattulasta kertoo, että Hattulassa pohjavesivaikutusten arviointiin kuuluu hydrogeologin selvityksen lisäksi myös ympäristökeskukselta pyydettävä lausunto.

Hattulassa pohjavesialueille on myönnetty maalämpölupia vuosittain muutamia.

Janakkalassa lupahakemuksia on tullut pohjavesialueille alun toista kymmentä.

– Pääsääntöisesti olemme vaatineet hydrogeologin lausunnon, ja pääsääntöisesti luvat on myös myönnetty, kertoo rakennustarkastaja Harri Turunen.

Janakkalassa ei lämpökaivoille ole annettu lupia esimerkiksi lähelle pohjavedenottamoa. Sitä vastoin lämmönkeruuputkistot ovat voineet saada luvan lähelle vedenottamoa, mikäli lausunnot ovat olleet puoltavia.

Rakentaja teettää selvityksen

Hydrogeologi on erikoisasiantuntija, joka muun muassa selvittää, miten virtaukset maan uumenissa kulkevat ja onko maalämpökaivosta mahdollisesti niille haittaa.

– Lausunto on aika kallis, se maksaa noin tuhat euroa, tietää Sirkku Malviala.

Malviala muistuttaa, että lain mukaan pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton.

– Jos pohjavesi pilaantuu, seuraukset ovat täysin pilaajan vastuulla. Korvausten maksaminen voi olla tiukka paikka, kun seurauksethan voivat olla katastrofaalisia.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on ollut pari vuotta maininta, että maalämmön rakentaminen vaatii toimenpideluvan. Maalämpöä on kuitenkin rakennettu jo pitkään.

– Siitä ei ole mitään tietoa, mitä on tehty ennen luvanvaraisuutta.

Lupakäytännöt eivät ole Sirkku Malvialan mukaan täysin yksiselitteiset. Kuntien välillä on eroja.

Jotkin kunnat ovat vapauttaneet maalämmön kokonaan luvanvaraisuudesta.

– Monissa kunnissa myönnetään lupia pohjavesialueillekin ilman mitään erityisselvityksiä.

Hämeenlinnassakaan asemakaava-alueen ulkopuolella yli 5 000 neliön tonteilla ei vaadita lupaa maalämmön rakentamiseen.

Sirkku Malvialan mukaan esimerkiksi porakaivo voi olla pohjavedelle isompi riski kuin maalämpö. Porakaivo ei kuitenkaan mitään erillisiä lupia.

– Maalämpökaivon reikä on tosi pieni, ja järjestelmä on tiivis ja suljettu. Myöskään aineet, mitä putkeen laitetaan, eivät saa olla myrkyllisiä. Tänä päivänä kaikki aineet alkavatkin olla sellaisia, ettei niistä koidu vaaraa pohjavesille.

Pohjaveden vaarantuminen ei ole ainoa syy, mikä voi estää maalämmön rakentamisen.

– Jos maan alla on väestönsuojia tai muita luolarakenteita ja niiden putkistoja, ei lupaa voida myöntää, rakennusvalvonnan päällikkö Sirkku Malviala muistuttaa.

Kankaantakana yksi lämpökaivo

Tänä vuonna esimerkiksi Kankaantaan alueelle on Hämeenlinnassa myönnetty yksi lupa pohjavesialueelle.

– Lupa-anomuksen käsittelijä ei ollut aluksi huomannut, että lupaa anotaan pohjavesialueelle. Pyysimme selvityksen jälkikäteen, mistä saattoi tulla sekaannusta.

Sirkku Malviala vakuuttaa, että muutkin halukkaat saavat rakentaa kiinteistöihinsä maalämmön, kunhan lupa-anomuksiin liitetyt selvitykset ovat kunnossa. (HäSa)