Kanta-Häme

Pohjavesialueilla piilee yhä öljyvaara

Maanalaisen öljysäiliön vuoto voi hetkessä pilata pohjaveden.

– Öljysäiliöiden vuodot ovat yksi olennaisimmista riskeistä, joita pohjavesiin liittyy, kertoo pelastuspäällikkö Petri Talikka Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.

Kaikkiaan Kanta-Hämeen alueella pelastuslaitoksen säiliörekisterissä on 6 874 öljysäiliötä.

Näistä 1 442 sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Riskialteimpia ja vuotojen kannalta vaikeimmin havaittavia maanalaisia terässäiliötä on näistä 169.

Öljyonnettomuuksia sattuu joka viikko Kanta-Hämeessä useita. Tänä vuonna niitä on tapahtunut jo yli 30. Vuosittainen keskiarvo on ollut noin sadan onnettomuuden paikkeilla.

Öljysäiliöiden lisäksi vuotoja aiheutuu myös esimerkiksi eri koneista ja laitteista.

Tärkeällä pohjavesialueella olevat maanalaiset öljysäiliöt pitää tarkastaa määräajoin.

Kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla on huolehtia, että tarkastukset tehdään.

Öljysäiliön tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä tarkastaja. Säiliö on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa käyttöönotosta ja seuraavat tarkastusajat määräytyvät säiliön kuntoluokan mukaan.

Jos rikkoutunut säiliö aiheuttaa öljyvuodon maaperään, sen puhdistus on vaikeaa, kestää kauan ja aiheuttaa kustannuksia.

– Pahimmassa tapauksessa koko kiinteistö saatetaan joutua purkamaan. Joka tapauksessa öljyvuotojen kustannukset ovat aina useita tuhansia euroja, kertoo Talikka.

Vakuutus ei välttämättä korvaa aiheutettua ympäristövahinkoa, jos öljysäiliötä ei ole tarkastettu ja säiliön kunnosta ei ole huolehdittu.

Pelastuslaitoksen suunnittelija Paavo Jokinen korostaa, että aivan yhtä tärkeää olisi tarkastaa myös maanpäälliset metallisäiliöt. Pahimmillaan talon sisällä jopa betonilattian päällä olevasta säiliöstäkin voi aiheutua öljyvuoto, joka pilaa suuren maa-alueen.

500 litraa lämmitysöljyä maaperässä maksaa tavalliselle omakotitaloasujalle helposti 26 000 euroa. Vakuutusehdoissa korvataan yleensä 6 000–10 000 euron verran maankäsittelyä.

– Öljysäiliöistä syntyy niin isoja vahinkoja, että ihmiset eivät ymmärrä, kuinka rauhassa nukkuvat öitään öljysäiliön vieressä, sanoo Jokinen.

Jokisen mukaan erityisen kavala on kaksoisputkijärjestelmä: jos paluuputkeen tulee reikä, se ei näy missään. Paluuputki kannattaa ottaa pois käytöstä, sillä sen voi korvata asentamalla lyhytkiertojärjestelmän.

Yleinen ongelma on myös säiliön pinnoittaminen. Pinnoittamisen jälkeen säiliön kuntoluokka on luokittelematon, ja pinnoittaminen antaa Jokisen mukaan väärän turvallisuuden tunteen etenkin kantikkaissa säiliöissä. Maanalaisen öljysäiliön ulkopinnan kautta syntyneitä syöpymiä ei pystytä havaitsemaan tarkastuksen yhteydessä nostamatta säiliötä ylös maasta.

– Kiinteistön ostajien pitäisi aina laittaa kiinteistökaupan ehdoksi, että öljysäiliöt on tarkastettu. Kuntotarkastajat eivät yllättävän usein tiedä öljysäiliön tilanteesta.

Ympäristöasiantuntija Heli Jutila kertoo, että tulevaisuudessa ympäristösuojelumääräyksiin saatetaan lisätä ainakin kielto uusien öljysäiliöiden asentamisesta pohjavesialueille.

– Aluehallintoviranomaiset ovat jo nyt kieltäneet pohjavesialueella lämpökaivon, niin että päätös on pitänyt hallinto-oikeudessa.

Yksi peruste säiliöiden sallimiselle pohjavesialueilla on ollut, että eri energiamuotoja ei saisi syrjiä.

Se, että veden hankinnassa tärkeillä Ahveniston ja Hattelmalanharjun pohjavesialueilla on edelleen suuri määrä maanalaisia öljysäiliöitä, on hyvin epätyydyttävä tilanne.

10–15 vuotta sitten säiliöt kuohuttivat monien tunteita Hämeenlinnassa. Niiden kieltämistä yritettiin ajaa, mutta asiasta nousi kova meteli.

– Silloin oli ajatuksena, että niistä pitäisi luopua parin vuoden aikana. Jos siitä jotain voi oppia, niin se oli liian lyhyt siirtymäaika, pohtii Jutila.

Tarkastamisvelvollisuus pitäisi Jutilan mukaan saada myös muualle kuin pohjavesialueille. HÄSA