Kanta-Häme

Pohjavuodet ohitettu: Puutavaran uittaminen kasvaa toista vuotta peräkkäin

Uittoyhdistyksen mukaan vesikuljetus kannattavaa pitkillä etäisyyksillä.
Moottorialus Aulanko kohtasi uitettavia tukkinippuja Hattulan vesillä joskus 1950-luvulla. Nykyisin Kanta-Hämeen vesillä ei enää säännöllisesti uiteta tukkeja. Kuva: Lauri Hemmi / Lusto / Lauri Hemmin kokoelma Kuva: Muu
Moottorialus Aulanko kohtasi uitettavia tukkinippuja Hattulan vesillä joskus 1950-luvulla. Nykyisin Kanta-Hämeen vesillä ei enää säännöllisesti uiteta tukkeja. Kuva: Lauri Hemmi / Lusto / Lauri Hemmin kokoelma Kuva: Muu

Puutavaran uitot sisävesillä ovat tänä kesänä lisääntymään päin, kertoo uittopäällikkö Esa Korhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä.

– Tämän hetken ennusteen mukaan olemme 450  000–500  000 kuutiometrin haarukassa, Korhonen arvioi.

Hänen mukaansa uitto on kilpailukykyinen kuljetusmuoto pitkillä etäisyyksillä. Vesitse kuljetetun puun keskikuljetusmatka oli Metsätehon tilaston mukaan toissa vuonna vajaat 300 kilometriä, josta autokuljetusten osuus metsästä uitto- ja lastauspaikoille oli noin 50 kilometriä.

– Uittamalla varsinkin kauempaa tuotaessa energian kulutus kuljetettua kuutiometriä kohti on vain kolmasosa siitä, jos se tuotaisiin vastaavalta etäisyydellä autolla, ja puolet siitä, jos se tuotaisiin junalla, Korhonen laskee.

Alimmillaan uitot olivat vuosina 2016 ja 2017, jolloin hinaajat vetivät puuta hieman päälle 300  000 kuutiometriä vuodessa. Viime vuonna määrä oli hieman päälle 400  000 kuutiometriä.

Lisääntymisestä huolimatta tämän kesän uitot ovat kaukana huippuvuosista. 2000-luvun alkuvuosina puuta uitettiin noin miljoona kuutiometriä vuodessa. Suurimmillaan uitot olivat 1960-luvulla, jolloin hinaajat vetivät puuta tehtaille enimmillään noin 15 miljoonaa kuutiometriä yhden uittokauden aikana.

Suurista metsäyhtiöistä puuta uittaa tällä hetkellä ainoastaan UPM. Nippu-uitoista luopuneet Stora Enso ja Metsä Group tuovat puuta tehtailleen vesitse proomuilla.

–  Proomut ovat nopeampi kuljetusmuoto, eivätkä vaadi yhtä paljon järjestelyjä, varastoja ja välivaiheita kuin uitto, perustelee Stora Enso Metsän hankintajohtaja Antti Suvinen uitoista luopumista.

Korhonen toimii UPM Metsän logistiikkapäällikkönä ja hoitaa Uittoyhdistyksen uittopäällikön ja toimitusjohtajan virkaa oman toimensa ohella. Hänen kolmas toimensa on Uittoyhdistyksen sisaryrityksen Perkauksen vetäjänä.

– UPM:n puunhankintalogiikkaan uitto sattuu hyvin sekä kuljetus- että varastointimuotona, Korhonen sanoo.

Vesikuljetusten rooli tehtaiden puun hankinnasta on vähäinen. Vuonna 2017 uittamalla ja proomuilla tapahtuvien vesikuljetusten osuus oli Metsätehon mukaan yhteensä 2,2 prosenttia kaikista puukuljetuksista tehtaille.

Rekka-autot ovat ylivoimaisesti tärkein puun kuljetusmuoto. Kolme neljännestä tehtaiden tarvitsemasta puusta tuli vuonna 2017 rekoilla suoraan metsistä. Vajaa neljännes ilmestyi tehtaan portille junalla. Auto- ja junakuljetusten osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina.

– Kaikki puu kulkee autojen kyydissä, vaikka se tulisikin tehtaille junilla, aluksilla tai uittamalla. Alkumatka taittuu aina auton kyydissä, Korhonen muistuttaa.

Suoraan tehtaalle rekoilla tulevien puiden keskikuljetusmatka oli hieman päälle 100 kilometriä. Vesikuljetusten ohella junakuljetukset ovat tapa tuoda tehtaille puuta etäältä. Rautatiekuljetusten keskikuljetusmatka oli yli 300 kilometriä, mikä sisältää 50 kilometrin autokuljetuksen metsästä rautatieasemalle.

Puuta uitetaan Suomessa enää Vuoksen vesistössä. Kymijoen vesistössä uitot loppuivat vuonna 2003. Kemijoen irtopuu-uitot päättyivät vuonna 1991. STT