Kanta-Häme

Poliisi on yhä harvinaisempi näky kansalaisten arjessa

Poliisin keskimääräiset toimintavalmiusajat ovat pidentyneet viime vuosina tehtyjen säästöjen seurauksena. Toiseksi kiireisimpiin, niin sanottuihin B-tehtäviin poliisi ehtii nykyisin noin 25 minuutissa, kun vuosituhannen alussa paikalle saavuttiin 20 minuutissa.

Toisaalta kaikkein kiireellisimpien A-tehtävien valmiusajat ovat nopeutuneet. Kun vuonna 1998 poliisi saapui näille tehtäville vajaassa 15 minuutissa, nyt siihen menee keskimäärin 12,4 minuuttia.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimon mukaan tilanne johtuu resurssileikkausten keskellä kamppailevan poliisin strategisesta linjauksesta keskittyä kaikkein tärkeimpiin tehtäviin.

Keskiviikkona julkistettu poliisibarometri paljastaa suomalaisten luottavan yhä vahvasti poliisiin. Tuloksiin sisältyy kuitenkin myös huolestuttavia kohtia, joita Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Matti Vuorensyrjä kuvaa myrskyn merkeiksi.

Joka kolmas vastaaja arvioi, että järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät hälytys- ja valvontapalvelut heikkenevät tulevan vuoden aikana.

– Näin saattaa hyvinkin käydä, jos vähennämme poliiseja tehtyjen päätösten mukaisesti, varoittaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisibarometri paljastaa suuria alueellisia eroja siinä, kuinka poliisi näkyy kansalaisten arjessa.

Etelä-Suomessa noin 42 prosenttia vastaajista oli nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan vähintään viikoittain.

Itä-Suomessa osuus oli 38, Länsi-Suomessa 30, Lapissa 24 ja Oulun läänissä 21 prosenttia.

Ehkä hieman yllättäen entisen Oulun läänin alueella asuvat kertovat siis törmäävänsä poliisipartioon harvemmin kuin Lapin asukkaat. Vuorensyrjä ei osaa sanoa, mistä ilmiö johtuu.

– Sitä täytyy tutkia vielä tarkemmin. Yleisesti ottaen poliisi näkyy ihmisten arjessa vähemmän kuin ennen, tutkija pohtii.

– Kun poliisin yleiseen valvontatehtäviin kohdentuneet resurssit ovat pienentyneet, se näkyy tietysti kansalaisten arjessa, toteaa Heikinheimo.

Poliisin kannalta huolestuttavaa on myös kansalaisten lisääntynyt näkemys siitä, ettei poliisi kykene ratkaisemaan kaikkia rikosasioita.

– Haluan tulkita tilanteen niin, että kysymys on enemmänkin käytettävästä ajasta kuin osaamisesta. Tässäkin suhteessa koettu tukee tilastoja. Rikosten tutkinta-ajat ovat kasvaneet useampana vuotena peräkkäin, samoin esitutkinnan rajoittamiset, Kolehmainen toteaa.

Poliisijohtaja Heikinheimo pelkää varoitusmerkkien näkyvän tulevaisuudessa kansalaisten luottamuksen heikkenemisenä.

Kolehmainen muistuttaa, että asukaslukuun suhteutettuna Suomen poliisi on Euroopan pienin. Poliisin määrän vähentäminen jatkuu myös ensi vuonna, vaikka hallitus päättikin viime viikolla osoittaa lisää voimavaroja väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan tutkintaan sekä vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan.

Kolehmaisen mukaan poliisi aikoo perustaa vihapuheeseen keskittyvän verkkorikosyksikön ja vihapuhetta paljastavan, tutkivan ja ennalta ehkäisevän ryhmän. Lisäksi jokainen poliisilaitos saa päätoimisen nettipoliisin.

– Uskon, että toteutuessaan panostukset näkyisivät hyvinkin nopeasti parantuneina poliisipalveluina verkossa, Kolehmainen sanoo.