fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeen uusi poliisipäällikkö on poliisialan moniottelija - Nyt hän nauttii paluusta takaisin käytännön poliisityöhön

Hämeen poliisilaitoksen uusi poliisipäällikkö on toiminut niin koirapartiossa kuin ministeriön lainsäädäntöjohtajanakin. Poliisirikoksia tutkinut Marko Viitanen peräänkuuluttaa avointa keskustelukulttuuria myös poliisilaitoksille.
Hämeen uusi poliisipäällikkö Marko Viitanen kertoo halunneensa välillä käydä katsomassa miltä poliisin työ näyttää ulkopuolelta käsin. Hän työskentelikin pitkään mm. sisäministeriön poliisiosastolla. Kuva: Riku Hasari
Hämeen uusi poliisipäällikkö Marko Viitanen kertoo halunneensa välillä käydä katsomassa miltä poliisin työ näyttää ulkopuolelta käsin. Hän työskentelikin pitkään mm. sisäministeriön poliisiosastolla. Kuva: Riku Hasari

Hämeen uusi poliisipäällikkö Marko Viitanen on ehtinyt olla mukana poliisitoiminnassa niin kenttätyössä koirapartiossa kuin lainsäädäntötehtävissäkin – ja lähes kaikessa muussa mahdollisessa niiden välillä.

Viitanen palasi akateemiselta uralta ja ministeriöstä takaisin “kentälle” syyskuussa 2018, kun hänet nimitettiin Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen päälliköksi. Tämän joulukuun alusta alkaen hän on toiminut Hämeen poliisipäällikkönä.

Viitanen kertoo nauttineensa paluusta takaisin käytännön poliisityöhön, jossa ollaan tekemisissä ihmisten perusturvallisuuden kanssa.

– Tuntuu kuin olisin palannut juurilleni. Tykkään ihan hemmetisti tehdä näitä töitä.

Uusi johtaja haluaa tutustua alueeseen

Hämeen poliisin johto toimii Lahdessa ja Viitanen on joulukuussa ehtinyt jo käydä tutustumassa Hämeenlinnankin oloihin.

Koronatilanteen salliessa hänet tullaan näkemään myös Forssassa ja Riihimäelläkin.

– Aioin jatkaa täällä samaa kuin kaakossakin, eli tehdä työpäiviä eri poliisiasemilla. Nyt vain tuli tämä koronatilanne, enkä minä halua olla laitoksen supertartuttaja, joten hetki täytyy malttaa. Mutta toimisto liikkuu mukana, ja aion pystyttää sen milloin minnekin.

 

Uutinen jatkuu Viitasen esittelyn jälkeen:

Marko Viitanen

Syntynyt vuonna 1966. Myös isä työskenteli poliisina.

Asuu Nurmijärvellä.

Harrastanut aktiivisesti budolajeja ja vapaaottelua, rakkain laji jujutsu. Sauvakävelee, maastopyöräilee ja “rämpyttää kitaraa”.

Aloitti poliisin uransa Espoossa, työskenteli Helsingin poliisin koiraryhmässä ja keskusrikospoliisissa.

Opiskeli työn ohessa oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa.

Julkaissut poliisien tekemiä rikoksia käsittelevän tietokirjan “Poliisirikokset” vuonna 2007. Yhtenä tekijänä myös tietokirjoissa “Johdatus tiedusteluun” ja “Esitutkinta ja pakkokeinot“.

– En suosittele sellaista kenellekään, Marko Viitanen kertoo ajasta, jolloin hän luki itsensä oikeustieteen tohtoriksi poliisintyön ja perheen ohella. Yöunet jäivät hänen mukaansa usein nelituntisiksi, kun lukuaikaa löytyi muiden nukkuessa.

 

Toiminut tutkijana ja rehtorina poliisiammattikorkeakoulussa.

Työskennellyt myös Etelä-Suomen lääninhallituksen poliisiosastolla ja rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä.

Sisäministeriön lainsäädäntöjohtajana osallistui tiedustelulakien valmisteluun.

Kaakkois-Suomen poliisipäällikkönä 2018-2020.

Hämeen poliisilaitoksen päällikkönä joulukuun alusta lähtien. Virkakausi on viisivuotinen.

Viekö Lahden jengiongelma resurssit muilta alueilta?

Hämeen kaupunkiseuduilla on omat erityispiirteensä ja erityisesti Lahti on ollut järjestäytyneen rikollisuuden vahvaa aluetta.

Lahdessakin toimivan rikollisjärjestö UB:n johtaja sai eilen käräjäoikeudessa lähes 10 vuoden tuomion ja järjestöä on yritetty lakkauttaa lakiteitse. Riittävätkö nämä keinot?

– Tätä työtä olisi vaikea tehdä, jos en uskoisi sillä olevan vaikutusta. Rikollinen maailma on kovin mukautuvaista ja sen keksiessä uusia liiketoiminta-alueita meidän on pysyttävä sen perässä tai mieluummin edellä.

Viitasen mukaan Lahden tilanne ei vie poliisin resursseja muualta Hämeestä. Yhteistyötä ja tulosta voidaan tehdä muullakin tavoin kuin siirtämällä poliiseja kaupungista toiseen.

– Tämä on joka päivä tehtävää tasapainon hakemista: kuinka paljon voimaa on kentällä ja kuinka paljon talon sisällä tutkinnassa. En halua ottaa vielä kantaa, onko nykyinen painopiste oikein asetettu.

Viitasen mukaan viime vuosina poliisi on saanut taas lisää voimavaroja ennaltaehkäisevään toimintaan. Vaikka poliiseja ei ehkä näykään kaduilla aiempaa enempää, ovat poliisit nyt läsnä myös esimerkiksi verkossa.

Poliisirikosten tutkiminen ei ollut oma valinta

Akateemisella urallaan Viitanen on keskittynyt poliisirikosten ja poliiseista tehtyjen kanteluiden tutkimiseen. Kollegoiden tekemisten tutkiminen ei ole yleensä suosittua toimintaa poliisissa, eikä tässä tapauksessa aihevalinta ollut Viitasen oma.

– Akateeminen tehtävä tuli toimeksiantona poliisiylijohdosta. Oma kokemukseni on, että tässä asiassa poliisikunnan mielipiteet hajoavat ja osa haluaisi avoimempaa ja osa suljetumpaa selvitystä.

Viitasen mukaan ihmisten tietoisuus omista oikeuksistaan ja mahdollisuudesta kyseenalaistaa poliisin toimintaa on kasvanut. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet myös lakimuutokset, jotka mahdollistivat muun muassa kotietsintöjen laillisuusvalvonnan.

“Minäkin teen virheitä”

Työilmapiiriongelmia on Hämeen poliisissa ratkottu oikeudessa asti. Viitanen toivoo, että hän voisi osaltaan edistää hyvää keskustelukulttuuria laitoksen sisällä.

– Jos ollaan eri mieltä, niin se olisi uskallettava sanoa ääneen ilman pelkoa vastatoimista. Ei kukaan jaksa olla työpaikassa, jossa riidellään koko ajan. Olen omalle porukalle sanonut, että minäkin teen virheitä ja sen saa ilmaista.

Minne tie vie seuraavaksi?

Vuonna 1966 syntyneellä poliisipäälliköllä on vielä monta työvuotta edessä. Kutitteleeko mielessä jo jokin uusi siirto uralla?

– Minulla ei koskaan ole ollut mitään valmista urapolkua mietittynä. Jos joku ovi on raollaan, olen miettinyt pitäisikö siitä mennä, Viitanen sanoo.

– Nuorena mielsin, että työkalupakkiin pitäisi hankkia erilaista näkemystä ja kokemusta, sekä käydä välillä katsomassa, miltä poliisin työ näyttää ulkopuolelta katsottuna. Nyt saatan jatkaa kirjoitushommia, mutta muita urasuunnitelmia ei ole. Tämä tuntuu aika hyvältä tällä hetkellä. HäSa

 

Lue myös:

Mitä seuraa Hämeen poliisin laittomasta kotietsinnästä? – “Toivottavasti nämä poliisit ymmärtävät, että näin ei voi tehdä” (17.5.2020)

Hämeen poliisin ryhmänjohtaja syrji alaistaan – tuomittiin oikeudessa sakkoihin ja irtisanottiin kahdeksi kuukaudeksi (14.5.2020)

Liivijengi United Brotherhoodin jäsenille pitkiä vankeustuomioita jengirikosvyyhdissä – Jengipomo sai lähes 10 vuoden vankeustuomion ja menetti kymmenkunta asetta valtiolle (14.12.2020)

Menot