Kanta-Häme

Poliisihallitus on huolissaan siitä, että vakavista rikoksista ilmoitetaan hätäkeskuksen sijaan poliisille netissä

Useampi kuin joka kymmenes henkeen, terveyteen tai seksuaaliseen koskemattomuuteen liittyvä rikosilmoitus tehdään poliisille sähköisesti. Ilmoituksien joukossa on törkeitä seksuaali- ja väkivaltarikoksia, jopa henkirikoksia.

Poliisihallitus on huolissaan siitä, että ihmiset ilmoittavat poliisin ohjeistuksen vastaisesti netin kautta myös vakavia ja poliisilta kiireellisiä toimenpiteitä vaativia rikoksia.

– Tästä on ollut keskustelua. Koska sähköisten rikosilmoitusten massa on suuri, vaarana on, että välitöntä reagointia vaativat ilmoitukset jäävät makaamaan järjestelmään, kuvailee poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

– Osa ihmisistä arkailee soittaa hätäkeskukseen, koska he vähättelevät itse asiaa, joka todellisuudessa edellyttäisi poliisilta välittömiä toimenpiteitä, esimerkkinä asuntomurrot.

Väärä ilmoitustapa saattaa jopa estää jutun selvittämisen. Viive sähköisten ilmoitusten silmämääräisessä perkaamisessa voi olla noin vuorokausi. Koska ilmoituksissa tapahtumien kulku on kuvattu monesti sekavasti, tarkka perehtyminen sisältöön voi viedä jopa viikkoja.

Esimerkiksi Lounais-Suomen poliisissa oli keväällä 2–3 viikon viive netti-ilmoitusten kirjaamisessa poliisin järjestelmään.

– Jos toimenpiteitä vaativa ilmoitus jää huomaamatta, jäljet ehtivät sotkeutua ja varastetun omaisuuden kuuluttaminen tai teosta epäillyn henkilön löytäminen viivästyy, kuvailee rikosylikomisario Jari Riiali Lounais-Suomen poliisista.

– Pahimmillaan meille on tullut netin kautta ilmoituksia esimerkiksi ryöstöistä ja törkeistä pahoinpitelyistä.

 

Noin neljä viidestä sähköisestä rikosilmoituksesta koskee omaisuusrikoksia. Lähes puolet kaikista omaisuusrikosilmoituksista tehdäänkin nykyisin netin kautta.

Tyypillisimmin netti-ilmoitus koskee varastettua polkupyörää, arvopapereita ja kännykkää.

– Kesä on rikosilmoitusten sesonkiaikaa. Ihmiset liikkuvat paljon ja osallistuvat yleisötapahtumiin, kuvailee rikosylikonstaapeli Marianne Hokkanen Sisä-Suomen poliisista.

Lounais-Suomessa noin puolet kaikista rikosilmoituksista ei siirry koskaan aktiiviseen tutkintaan.

– Valtaosasta tehdään keskeytyspäätös. Juttuun ei ole järkeä resursoida, jos siihen ei ole saatavissa selvyyttä, rikosilmoitusten esikäsittely-yksikköä vetävä Jari Riiali kertoo.

– Usein jutussa ei myöskään katsota tapahtuneen rikosta.

 

Poliisihallituksesta muistutetaan, että sähköisiä rikosilmoituksia koskevat tilastot eivät kerro totuutta tapahtuneista rikoksista. Sähköisissä ilmoituksissa rikosnimike tilastoituu ilmoittajan oman luokittelun perusteella silloinkin, kun tapahtuma täyttää lain mukaan jonkin toisen rikoksen tunnusmerkistön tai ei ole rikos ollenkaan

Poliisi saa vuosittain viitisen henkirikosta sähköisen rikosilmoitusjärjestelmän kautta. Koska ilmoitusmuotoa ei kuitenkaan tilastoida enää myöhemmässä tutkinnassa, poliisin tiedossa ei ole, onko kyse todellisista rikoksista.

Netti voi madaltaa ilmoituskynnystä, mitä poliisi pitää hyvänä asiana. Vaikka minkään rikoksen tunnusmerkistö ei ilmoituksissa täyttyisi, poliisi saa ilmoitusten kautta tietoa esimerkiksi häiriöihin liittyvistä ilmiöistä.

– Rikoksista kannattaa ilmoittaa, vaikka ne tuntuisivat vähäisiltä, koska niistä voi muodostua tutkinnassa osa laajempaa sarjaa, sanoo Jyrki Aho Poliisihallituksesta.