Kanta-Häme

Poliisin saapuminen kiireelliseen tehtävään kestää Helsingissä viisi minuuttia, Savukoskella 71 minuuttia

Viime vuonna poliisin hälytystehtävistä 97 prosenttia oli kaupungeissa tai taajaan asutuilla alueilla.
Kuva: Muu
Kuva: Muu

Vuonna 2018 poliisi pääsi 70 prosentissa kiireellisiä hälytystehtäviä paikalle tavoitellussa kymmenessä minuutissa, kertoo Poliisihallitus (Poha). 80 prosentissa kiireellisiä tehtäviä paikalla oltiin 13 minuutissa.

Ääripäät toimintavalmiusajassa olivat Helsinki ja Lapin Savukoski. Helsingissä poliisi oli viime vuonna paikalla keskimäärin viidessä minuutissa ja Savukoskella 71 minuutissa.

Alle kuuteen minuuttiin Helsingin lisäksi päästiin esimerkiksi Järvenpäässä, Merijärvellä, Pietarsaaressa, Hyvinkäällä, Turussa ja Tampereella. Pitkiä, yli 40 minuutin vasteaikoja oli Savukosken lisäksi muun muassa Enontekiöllä, Utsjoella, Keiteleellä, Hailuodossa, Muoniossa ja Kinnulassa.

Toimintavalmiusaika kuvaa aikaa siitä, kun poliisipartio saa tehtävän hätäkeskukselta, siihen, kun partio saapuu paikalle.

Poliisihallituksen tänään julkistaman valvonta- ja hälytystoiminnan tila -raportin yhteydessä tehtiin teoreettinen laskelma, paljon maksaisi yksi poliisipartio vuorokauden ympäri jokaiseen 56 kuntaan, joissa viime vuonna olivat pisimmät vasteajat. Hintalapuksi tulisi 53,2 miljoonaa euroa.

– Toki se on esimerkinomainen katsaus, millä rahalla näissä 56 kunnassa voisi tilannetta parantaa. Todellisuudessa ne kunnat, joissa on pisin vasteaika vuosittain, vähän vaihtelee. Jos näihin kuntiin nyt satsattaisiin ympärivuorokautinen poliisipartio, ne voisi olla ensi vuonna eri kuntia, sanoo selvityksen tehnyt Oulun poliisilaitoksen apulaispäällikkö Arto Karnaranta.

Maalla hälytystehtävät usein liikenteeseen liittyviä

Pohan mukaan poliisin hälytystehtävät painottuvat selvästi tiheämmin asutuille alueille. Poliisin tehtävistä 97 prosenttia oli viime vuonna kaupungeissa tai taajaan asutuilla alueilla. Maaseutumaisilla alueilla hälytystehtävistä oli kolme prosenttia.

Esimerkiksi kiireellisten tehtävien ääripäitä edustavissa Helsingissä ja Savukoskella ero oli useita tuhansia tehtäviä. Helsingissä kiireellisiä tehtäviä oli viime vuoden aikana 9  200, Savukoskella neljä.

Karnarannan mukaan riski vakavan rikoksen uhriksi joutumiselle maaseudulla on pieni.

– Maaseudulla poliisin hälytystehtävistä jonkin verran on henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, mutta suurin osa näistä on liikenteeseen liittyviä, rattijuoppoja, kolareita ja niin edelleen, Karnaranta sanoo.

Poliisi hoitaa tehtäviä yhä useammin menemättä paikalle

Poliisilla on vuosittain hälytystehtäviä noin miljoona. Ne luokitellaan kiireellisyyden perusteella A-, B- ja C-luokkaan. A-tehtävät ovat kiireellisimpiä, ja niitä koskee aiemmin mainittu kymmenen minuutin tavoiteaika. Ne poliisin pitää hoitaa välittömästi ja ne ajavat muiden tehtävien edelle. B-tehtävät pyritään hoitamaan viipymättä, mutta ne voivat tarvittaessa odottaa.

C-tehtävät taas ovat sellaisia, jotka eivät vaadi välittömiä toimia ja joita poliisi voi hoitaa menemättä paikalle, esimerkiksi puhelimessa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana A-tehtävien määrä on pysynyt suurin piirtein samana. Sen sijaan B-tehtävien määrä on vähentynyt noin 400  000:lla vuodesta 2007 ja C-tehtävien määrä puolestaan lisääntynyt saman verran, Karnaranta sanoo. Hänen mukaansa taustalla on se, että poliisi joutuu tekemään priorisointia, jotta se saa kaikki sille kuuluvat tehtävät hoidettua.

– (Poliisi on) joutunut pakon edessä tekemään priorisointia ja hoitamaan aiemmin paikalle menemällä hoidettuja tehtäviä jotenkin muutoin, hoitamalla puhelimitse, antamalla kansalaisille neuvoja, menemättä kansalaisen luokse, Karnaranta sanoo.

Poliisihallituksen tänään julkistamassa valvonta- ja hälytystoiminnan tilaa selvittäneen hankkeen loppuraportissa esitetään 50 ehdotusta toiminnan kehittämiseksi. STT

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic