Kanta-Häme

Poliisiylijohtaja pohtisi niin sanottujen varautumis­poliisien käyttöä

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ei omien sanojensa mukaan koskaan ruikuta rahasta, sillä hän pitää velvollisuutenaan sopeuttaa poliisin toiminnan eduskunnan antamiin resursseihin.

Nyt hänellä on silti vakava huoli resurssileikkausten vaikutuksista.

– Parin kuukauden takainen Rautatientorin kuolemaan johtanut pahoinpitely oli mielestäni alkusoitto sille, mihin tämä kehitys johtaa, jos poliisin resursseja leikataan vuoteen 2020 niin jyrkästi kuin on suunniteltu, Kolehmainen sanoo.

Hänen mukaansa poliiseja ei ole riittävästi seuraamaan jokaista yleisötapahtumaa.

– Jos paikalla olisi ollut poliisipartio virkapuvuissaan, olisiko (pahoinpitelyä) tapahtunut ollenkaan? Pointtini on, että jos poliisilla on riittävästi voimavaroja, me pystymme satsaamaan näkyvää poliisivoimaa niihin paikkoihin, joissa häiriöitä on, Kolehmainen sanoo.

Avuksi on ehdotettu täydennyspoliiseja. Tällä hetkellä Suomen laki ei salli niiden käyttöä kuin erityisessä valmiuslakitilanteessa.

Kolehmainen ei innostu varauksettomasti ajauksesta maallikkopoliisien sijoittamisesta vaikkapa pitkien välimatkojen maakuntiin.

– Poliisin työ on mennyt niin vaativaksi ja monimutkaiseksi, ettei se onnistu ihan maallikolta. Mielestäni valtion pitää osoittaa poliisille riittävät voimavarat poliisin työn tekemiseen.

Kolehmainen olisi kuitenkin valmis harkitsemaan poliisia täydentävien vapaaehtoisten käyttöä kriisiaikoina.

– Sellainen välimalli – kutsutaan sitä vaikka varautumispoliisiksi – voisi toimia esimerkiksi joissakin yleisötilaisuuksissa. Sitä pitäisi huolellisesti pohtia.

Kolehmainen viittaa esimerkiksi Viron malliin, jossa poliisilla on apunaan myös vapaaehtoisjärjestelmä.

– Heillä on tarkat lakiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet. Mutta tämä ei missään nimessä korvaisi ammattipoliisia, vaan olisi järjestelmää täydentävä mahdollisuus, poliisiylijohtaja korostaa.

Rikoksia tehdään entistä enemmän verkossa. Viime vuonna esimerkiksi lievien nettipetosten määrä kasvoi 187 prosentilla.

Kolehmainen lisäisi kyberrikollisuuden torjuntaresursseja.

– Meidän on pakko satsata huomattavasti kyberrikostorjuntaan, ettemme jää kelkasta, mikä tulisi yhteiskunnalle tosi kalliiksi.

Tällä hetkellä kyberrikoksia tutkitaan keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksessa. Myös paikallispoliisi on lisännyt osaamistaan poliisilaitoksiin sijoitettujen kyberrikostutkijoiden avulla.

– Tätä ketjua meidän pitää ehdottomasti vielä vahvistaa. Nettitiedustelu on meille kullanarvoinen rikostorjunnan väline esimerkiksi kouluampumisten ennaltaehkäisyssä.

Tällä viikolla juhlitaan Suomen poliisin 200-vuotista taivalta. Poliisiylijohtajan mukaan juhlaan on aihetta: yhdeksän kymmenestä henkirikoksesta selviää ja toimintavalmiusaika on pysynyt kohtuullisena.

Hän iloitseekin sisäministeri Paula Risikon (kok.) lupauksesta 200 määräaikaisen poliisin töiden jatkumisesta.

– Tämä on meille aivan elintärkeä kysymys. Arvostan suuresti hallitusta ja sisäministeriä, jos tällainen satsaus tehdään sisäiseen turvallisuuteen.