Kanta-Häme

Politiikan kääntöpuoli

Tappouhkauksia, törkyviestejä ja suoranaista haukkumista.Yöllisiä hiippareita oman kodin pihalla, koputuksia ikkunaan ja kananmunapommitus päin kotiovea. Jos joku suomalaispoliitikoista on joutunut vihanpurkausten ja ala-arvoisen palautteen kohteeksi, niin ainakin entinen sisäministeri ja kristillisdemokraattisen puolueen väistyvä puheenjohtaja Päivi Räsänen.
 
Kokemus on opettanut, että useimmiten uhkailuviestien taakse kätkeytyy joko mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivä ihminen. Sellainen, jolla ei ole asiat hyvin.
 
Suoranaisia tappouhkauksia enemmän Räsänen kertoo saaneensa vihaviestejä tyyliin ”toivon, että joudut onnettomuuteen ja kuolet” tai ”harmi, että selvisit siitä onnettomuudesta”.
 
– En ole pelännyt tai kokenut mitään vakavaa. Mielenterveyspotilaat ovat tulleet tutuiksi, sillä jo ennen kansanedustajan uraa toimin lääkärinä, hän sanoo.
 
Kun Räsänen 20 vuotta sitten aloitti kansanedustajana, maailma oli kovin erilainen kuin nyt. Kielteinen palaute tarkoitti käytännössä joitakin nimettömiä kirjeitä.
 
– Sosiaalinen media on lisännyt tällaisen palautteen määrää. Anonyymi kirjoittelu madaltaa kynnystä ja keskustelupalstojen ja meilien kautta on helppo laukoa asioita nimettömänä.
 
Räsänen sanoo olevansa huolestunut keskusteluilmapiiristä ja vihanpurkauksista.
 
– Toivoisin keskustelupalstoille ja esimerkiksi Facebookiin enemmän vastuullisuutta, ettei viharyhmiä hyväksyttäisi. Sellainen ei ole sananvapauden oikeaa käyttöä.
 
– Maahanmuuttokeskusteluun taas kaivattaisiin enemmän faktatietoa, sillä nyt keskustelu perustuu liikaa tunteeseen.
 
Hän perää vastuuta medialta, poliitikoilta ja muilta julkisuudessa toimivilta, jottei ihmisarvon vastaista ilmapiiriä lietsottaisi.
 
”Niin oksettavaa, ettei ääneen voi lukea”
 
Varmin tapa saada kunnon ryöpytys niskaansa, on ottaa kantaa asioihin, joihin liittyy kova tunnelataus.
 
Tällaisia asioita – esimerkiksi aborttia, eutanasiaa ja tasa-arvoista avioliittolakia – käsitellään eduskunnassa niin sanottuina omantunnonkysymyksinä.
 
Vasemmistoliiton kansanedustajalle, puoleen ensimmäiselle varapuheenjohtajalle ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekoselle tämä konkretisoitui jo ensimmäisellä kaudella tasa-arvoisen avioliittolain yhteydessä.
 
Puhelin ja sähköposti täyttyivät törkyviesteistä.
 
”Jos hyväksyy ns rekisteröidyt parisuhteet hyväksyy sen, että mies nai toista miestä persereikään, jossa on ruskeaa haisevaa ulostetta. Hyväksytkö sinä homoliitot?”
 
”Tuleeko mielestäsi koulujen biologian oppikirjat korjata tasa-arvo lain mukaiseksi -miehen peräreikä ja naisen emätin ovat tasa-arvoisia sukupuolielimiä?”
 
Nimettömät tekstiviestit on lähetetty muutamasta eri prepaid-liittymästä, joten lähettäjä jää tuntemattomaksi.
 
– Teksti on niin ala-arvoista, hirveää ja oksettavaa, ettei viestejä voi lukea edes ääneen.
 
Omaan henkeen, terveyteen tai perheeseen kohdistuvaa uhkailua Pekonen ei ole joutunut ottamaan vastaan. Sen sijaan hän on saanut kuulla huorittelua ja muuta nimittelyä.
 
– Ja lesboksi on tietysti nimitelty, kun parisuhdelakia on puolustanut. Tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyi myös aivan järjetön Raamatulla päähän lyöminen.
 
Kokeneemmat kollegat ovat sanoneet vihapostin määrään vuosien mittaan lisääntyneen, ja Pekonen itse näkee kanavien monipuolistuneen.
 
– Tuntuu, että kesän aikana on tavallaan annettu lupa puhua törkeästi, Pekonen sanoo, kun puhe kääntyy kansanedustaja Olli Immosen (ps.) kohuttuun kirjoitukseen.
 
– Asia jätettiin vellomaan, eikä puoluejohtaja ottanut kantaa. Olisin toivonut, että eduskunnan puhemies olisi voinut omalla arvovallallaan ottaa kantaa ja panna keskustelulle pisteen.
 
”Netti antoi äänen idiooteille”
 
Poliitikon ei tarvitse toimia valtakunnanpolitiikassa joutuakseen trolliryhmän hampaisiin.
 
Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Iisakki Kiemungille riitti oikea aihevalinta.
 
Lammin vastaanottokeskuksen ympärillä on käyty kiivasta mielipiteenvaihtoa perustamisesta lähtien. Rankimmillaan keskustelu oli kesällä 2010, kun nuori nainen syytti turvapaikanhakijamiestä raiskauksesta.
 
Kiemunki asettui julkisesti puolustamaan vastaanottokeskusta. Mielipidevaikuttajana tunnettu nykyinen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) nimesi Kiemungin blogissaan, minkä jälkeen vihapostia alkoi tulla monta eri kanavaa pitkin.
 
– Postilaatikosta löytyi white power -propagandaa ja kotipihan liepeillä patsasteli uhkaavanoloista porukkaa.
 
Kiemunki uhattiin raiskata ruosteisella moralla, ja työ luvattiin viimeistellä pesäpallomailalla. Pahimmalta tuntui kuitenkin verkossa olevaan Kiemungin vieraskirjaan jätetty vihjaus, jonka mukaan tämän tytär voisi olla seuraava raiskauksen uhri.
 
Kiemunki oli useaan otteeseen yhteydessä poliisiin. Toimiin ei kuitenkaan ryhdytty, vaan tilannetta tyydyttiin seuraamaan. Omaa toimintaansa Kiemunki ei kuitenkaan uhkausten takia lähtenyt muuttamaan. Uhkaukset päinvastoin lisäsivät uhmakkuutta.
 
– Ajattelin, että tällaiseen en ainakaan alistu, enkä anna vaikuttaa itseeni. Joskus tietysti olisi ihan fiksua panna sordiino päälle.
 
Turvapaikanhakijasta tehtyä raiskausilmoitusta tutkittiin vuosi, ja lopulta ilmoitus todettiin perättömäksi. Raiskausta ei ollut tapahtunut. Samoihin aikoihin loppui myös Kiemungin saaman törkymeilin tulo.
 
Nykyistä keskusteluilmapiiriä Kiemunki pitää täydellisen sairaana.
 
– Netti on antanut äänen kaikille niille idiooteille, joita lehtien mielipidepalstojen seula ei ole päästänyt läpi.
 
Kiemungin on vaikea ymmärtää poliisin haluttomuutta tai kyvyttömyyttä puuttua vihankylväjiin.
 
– Nyt Facebookissa uhataan tappaa jo omalla nimellä. Miten helvetissä poliisi ei puutu näihin?
 
”Vihapuheita ei pidä hyväksyä”
 
Vihaviesteihin turtuu. Näin sanoo Hämeenlinnan kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Lulu Ranne.
 
Ranne on jo useamman vuoden ajan saanut aggressiivisia viestejä lähinnä kännykkäänsä. Vaikka viestit tulevat yleensä prepaid-liittymistä, tietää Ranne, ketkä viestejä lähettelevät.
 
Viestit vaihtelevat asiattomista haukkumista tappouhkauksiin.
 
– Vihapuheita ei pidä hyväksyä, ja viranomaisiin täytyy olla yhteydessä. Poliisilla on keinot puuttua niihin.
 
– Perheeseeni, lapsiini ja minuun on kohdistunut julkinen, törkeä hyökkäyssarja vain kerran, Ranne sanoo ja viittaa erityisesti Kiemungin toimintaan vuosi sitten.
 
Asia on edennyt syyttäjälle.
 
Omaa toimintaansa Ranne ei ole muuttanut kuin kerran, jolloin hän vaihtoi puhelinliittymää. Poliitikkona hän haluaa olla helposti lähestyttävä, ja siksi myös puhelinnumero pysyy julkisena.
Viime eduskuntavaalien alla Ranne havaitsi kokonaan uuden ilmiön. Ilmapiiri vaalikentillä oli kiristynyt. Epätoivo purkautui raivoja ja huutopalautetta tultiin antamaan myös ihan nokikkain.
 
– Näistä kuitenkin selvisi aina puhumalla. Kyse oli hädässä olevista ihmistä, joilla oli vakavia ongelmia elämässään.
 
Mitä nykyiseen keskusteluilmapiiriin tulee, kaipaisi Ranne maahanmuuttokeskusteluun asiallisuutta ja asioiden käsittelyyn tasapuolisuutta.
 
– Onko muiden puolueiden kuin perussuomalaisten puoluetoimistoja vastaan hyökätty? Miksi kokoomusnuoren tekemä murha vaiettiin niin hätäisesti? Olisiko asia unohdettu yhtä pian, jos tekijä olisi ollut perussuomalainen, Ranne kysyy.
 
”Vihapuheesta tuli julkista”
 
Vastuullisuudesta muistuttaa myös kansanedustaja Timo Heinonen (kok.).
 
Olli Immosen kirjoitusten jälkipuinti on saanut monet kysymään, millaisen kuvan kirjoitus antaa meistä maailmalla. Heinosen mukaan Suomen imagosta sopii olla huolissaan, mutta  kärkeviin yleistyksiin ei pidä sortua.
 
– Tietenkin on huolestuttavaa, jos maailmalla alkaa levitä sellainen kuva, että äärioikeistolaisuuteen tai uusnatsismiin liittyvät ajatukset kytevät Suomen hallituksessa. Silti koko puoluetta ja kaikkia perussuomalaisia ei pidä demonisoida. Tästä on sekä medialla että muilla poliitikoilla vastuu.
 
Immosen kirjoitusta Heinonen ei hyväksy, mutta muistuttaa, että sen tyyppistä ajattelua on aina ollut olemassa.
 
– Itseäni häiritsee se, että puoluejohtajista osa tuomitsee hyvin hanakasti aina tietyltä suunnalta tulevan vihapuheen ja vihateot. Olisi tärkeää, että vihateot tuomittaisiin aina yhtä pontevasti.
 
Esimerkiksi itsenäisyyspäivän aikana tuomitaan aika haluttomasti äärivasemmiston edesottamukset, Heinonen sanoo ja viittaa mielenosoituksiin ja niistä puhjenneisiin levottomuuksiin.
 
Vihapostia Heinonen on saanut itsekin.
 
– Joitain tappouhkauksia on tietysti ollut tämänkin suven aikana.
 
Henkilöön kohdistuvat uhkaukset otetaan vakavasti, ja pahimmillaan Heinonen on joutunut parin viikon ajan jopa häivyttämään julkisesti esillä olleita aikataulujaan.
 
– Ikävin tapaukseni liittyi kuntaliitoskeskusteluun.
 
Asiakysymyksistä ydinvoima on se, mikä on Heinosen kohdalla kiihdyttänyt aggressiivisen palautteen saamiseen.
 
– En tiedä on onko keskustelun sävy muuttunut, mutta vihapuhe on ehkä tullut julkisemmaksi kuin mitä se on aikaisemmin ollut. Se mitä aikaisemmin kirjoitettiin ravintolan vessan seinään, kirjoitetaan nyt Facebookissa. Kanavia on enemmän.
 
”Syrjivää puhetta ei pidä hyväksyä”
 
Eduskunnassa ja Hämeenlinnan paikallispolitiikassa vaikuttaneen Kirsi Ojansuu-Kauniston palauteryöppy osuu vuosille 1999–2003, jolloin Ojansuu-Kaunisto väänsi eduskunnan lakivaliokunnassa parisuhdelakia.
 
– Silloin tuli paljon tuomitsevaa palautetta, kun kristittynä puolustin lakia. Se kääntyi helposti Raamatulla päähän lyömiseksi sekä harhaoppiseksi syyttelyksi.
Myös tappouhkauksiin sai tottua.
 
Jo alkuvaiheessa silloinen kansanedustaja päätti, ettei lähde väittelemään väitetystä harhaoppisuudestaan. Seksuaalivähemmistöihin liittyvien asioiden lisäksi myös maahanmuuton tai pakolaisten puolustaminen on ollut varma tapa herättää vihapalautteen antajat.
 
Vaikka Ojansuu-Kauniston saama vihaposti on valtakunnanpolitiikasta jäämisen jälkeen selkeästi vähentynyt, sanoo hän yleisen keskusteluilmapiirin selkeästi koventuneen.
 
– On hirveää ajatella, että rasistisesta ja syrjivästä puheesta on ikään kuin tullut hovikelpoista sen jälkeen, kun perussuomalaiset ovat nousseet hallitukseen.
 
Ojansuu-Kaunisto on tyytyväinen, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti vihdoin Suomessa käydyn keskustelun sävyyn kantaa maanantaina järjestetyssä suurlähettilästapaamisessa.
 
”Henkilöön ei pidä mennä”
 
Toisinaan epäasiallinen palaute kohdistuu henkilöön eikä asiaan.
 
Tämän on huomannut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.).
 
Rautio on saanut ”palautetta” pukeutumisestaan, rinnoistaan ja blondiudestaan. Hän sanoo miettineensä, joutuvatko politiikassa mukana olevat naiset sietämään tämäntyyppistä kommentointia miehiä enemmän.
 
– On tullut palautetta, että Rautio lässyttää ja hymyilee ja sanoo asioiden olevan hyvin. Tyyli ärsyttää toisia, mutta kyllä minä sen kestän.
 
Jossain tulee kuitenkin raja vastaan.
 
– Ikävintä on ollut se, kun kerran väitettiin, että olen hoitanut lapseni huonosti ja siksi perheessämme on erityslapsi.
 
Kiusallisena palautteena Rautio pitää jokin aika sitten vastaanottamaansa seksivälinepakettia, jonka joku oli tilannut verkosta hänen nimissään kotiinsa. Samanlaisen paketin sai myös Kiemunki.
Rautio teki tapauksesta rikosilmoituksen sillä paketin tilannut oli samassa yhteydessä tullut täyttäneeksi luottohakemuksen Raution tiedoilla.
 
– Se paketti kyllä inhotti, siinä mentiin niin intiimille alueelle. Lisäksi jonkun on todella täytynyt nähdä asian eteen vaivaa.
 
– Asioista pitää puhua ja asioista pitää puhua, mutta henkilöön ei pidä mennä, Rautio sanoo.
 
”Omaa mielen lietsominen ei auta”
 
Aina ”palautteesta” ei voi päätellä, mikä lähettäjän motiivi on ollut.
 
Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja pitkän uran kuntapolitiikassa tehnyt Ritva Oinonen (vas.) sai jokin aika sitten postin mukana tulleessa kirjekuoressa kaksi rietasta asua.
 
– Joskus nuorempana tämäntyyppistä häirintää oli enemmänkin. Ajattelin, että ikä olisi jo tehnyt tehtävänsä, mutta nähtävästi ei. En tiedä, pitäisikö tässä olla tyytyväinen vai ei, Oinonen nauraa.
 
Aina vastaavan tyyppinen palaute ei kuitenkaan ole naurattanut. Kun Oinonen nuorena sai nimettömiä ja seksistisiä puhelinsoittoja, oli olo ontto pitkän aikaa.
 
– Julkisuudessa olevat ihmiset ovat tavallaan tarjolla tai tyrkyllä muita helpommin, ja silloin joutuu vastaanottamaan myös ikävää palautetta. Vuosien varrella olen törmännyt, jos ei nyt suoranaiseen vihapuheeseen, niin ainakin häirintään.
 
Tappouhkauksia Oinonen ei ole saanut. Auton renkaat on viillelty useampaan otteeseen, mutta Oinonen muistuttaa, ettei teko välttämättä ole ollut poliittinen.
 
– Sitä tapahtui asuinalueellamme tuolloin muutenkin.
 
Politiikassa esiintyneen aggressiivisen tai ikävän palautteen taustalla on Oinosen kokemuksen mukaan ollut useimmiten vasemmistolaisuuden tai kommunismin pelko. Myös maahanmuuttokysymykset sekä heikoimpien ihmisten auttaminen ovat antaneen joillekin syyn häiriköintiin.
 
– Olen ollut politiikassa mukana viisi kautta, mutta en ole kovin herkkä. Oman mielen lietsominen ei auta ketään eikä mitään. 

Päivän lehti

7.4.2020