Kanta-Häme

Polttopuiden teko ei ole vain voimalaji - katso video

Lammilainen maatilan isäntä Simo Eskola kävi viikko sitten isolla kirkolla näyttämässä, kuinka polttopuita tehdään.

Eskola voitti toistamiseen Messukeskuksessa järjestetyn halonhakkuun SM-kilpailun, ennätysajalla.

– Siinä meni 1,33 minuuttia, kun viime vuonna meni melkein minuutti enemmän. Tosin nyt oli aika siistiä puuta, Eskola kertoo.

Kilpailuun oli yltänyt kuusi finalistia karsintaosakilpailuista, mutta paikalle ilmestyi vain neljä. Toiseksi tullut jäi voittajasta kymmenisen sekuntia.

Oikeastaan kilpailun nimi oli aivan väärä, Eskola oikaisee. Saunanpesään tai takkaan laitetaan klapeja.

– Halot ovat yli metrin mittaisia. Ehkä halko on kuitenkin stadilaisille tutumpi nimitys kuin klapi, Eskola arvelee.

 

Juttu jatkuu videon alla.

 

 

SM-kisassa pilkottiin nimenomaan klapeja.

Kilpailusuorituksena oli pilkkoa klapi kuuteen osaan mahdollisimman nopeasti. Eskolan mukaan moiseen pystyy ilman suurempaa harjoitteluakin. Vasta isompaa määrää klapeja tehdessä tekniikka ja taito pääsevät oikeuksiinsa.

– Kyllähän se kisa on enemmän sprintti. Noin pienellä määrällä mies voittaa klapikoneenkin, mutta pitkässä juoksussa alkaa väsyä ja tekniikka ratkaisee.

Nykypäivän metsuriseksuaaleille, joiden klapinteko rajoittuu pariin mottiin kesämökillä, Eskolalla on yksi ohje: käytä vähemmän voimaa.

– Klapit eivät saisi lennellä ympäriinsä siitä jalustasta. Jos lyö liian voimalla, niin meneehän puu halki mutta palaset lentelevät mihin sattuu. Tarkoitus ei ole juosta klapien perässä.

Puulajeista Eskola pitää parhaana muutenkin suomalaisten saunapuuna suosimaa koivua.

– Koivussa on suorat syyt. Kuusi on yleensä tiheämpää ja lepästä lähtee helposti pienempää lastua. Vain oksat tekevät koivusta hankalan. HÄSA