Kanta-Häme

Polttopuun käyttö lisääntyi seitsemään miljoonaan kuutiometriin

Pientaloissa käytettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan yhteensä 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä polttopuuta. Siitä oli klapeja ja halkoja yhteensä 5,9 miljoonaa kuutiometriä ja haketta 0,6 miljoonaa kuutiometriä.

Lisäksi poltettiin erilaista kierrätys- ja sivutuotepuuta sekä pellettejä.

Keskimääräinen käyttäjä kulutti puuta yhteensä 4,8 kuutiometriä vuodessa.

Polttopuun käyttöä on selvitetty kutakuinkin samoilla periaatteilla 1990-luvun alusta ja kokonaismäärä on lisääntynyt koko ajan.

Edellinen maatilojen, asuinpientalojen ja vapaa-ajan asuntojen polttopuun käyttöä koskeva selvitys tehtiin vajaa 10 vuotta sitten. Sen jälkeen kokonaiskulutus on noussut kolmella prosentilla. ’

15 vuodessa määrä on kasvanut 13 prosenttia ja 25 vuodessa 23 prosenttia.

– Klapeina, halkoina ja hakkeena kului runkopuuta 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä on lähes kymmenesosa Suomessa käytetystä kotimaisesta runkopuusta. Polttopuusta oli koivua lähes kolme miljoonaa kuutiometriä ja muuta lehtipuuta, mäntyä ja kuusta kutakin runsaat miljoona kuutiometriä, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta.

Varaavissa takoissa ja uuneissa poltettiin kaksi miljoonaa kuutiometriä puuta

Luke ja Tilastokeskus selvittivät pientalojen asukkailta ja omistajilta rakennusten lämmönlähteitä ja lämmitysenergian kulutusta.

Noin 4 100 vastaajan antamien tietojen perusteella puuta poltettiin eniten varaavissa takoissa ja uuneissa, yhteensä noin kaksi miljoonaa kuutiometriä eli 28 prosenttia kokonaismäärästä.

Erilaisissa klapi- ja hakekattiloissa kului puusta melkein yhtä paljon ja saunan tulisijoissa 19 prosenttia.

Maatiloilla kului polttopuuta keskimäärin 18 kuutiometriä vuodessa

Polttopuun määrä mitataan tavallisesti pino- tai irtokuutiometreinä, mutta Luke tilastoi puumäärät kuorellisina kiintokuutiometreinä.

Polttopuuta käyttävällä maatilalla kului puuta keskimäärin 18 kuutiometriä vuodessa ja kaikilla maatiloilla yhteensä 1,2 miljoonaa kuutiometriä.

Maatiloiksi luokiteltiin tässä selvityksessä rakennuskannan perusteella sellaiset kiinteistöt, joilla oli asuinrakennusten lisäksi myös maatalouden tuotantorakennuksia.

– Ei ole mikään yllätys, että polttopuun keskikulutus oli suurin maatiloilla. Käytön syitä ei nyt selvitetty, mutta maatiloilla on tavallisesti käytettävissä omaa puuta sekä tottumusta ja välineitä polttopuun tekemiseen ja käyttämiseen, Torvelainen arvioi.

Muiden omakotitalojen polttopuun keskikulutus oli hieman yli viisi kuutiometriä.

Suuren lukumäärän takia niiden osuus kokonaiskäytöstä nousi kuitenkin kahteen kolmasosaan eli 4,6 miljoonaan kuutiometriin.  

Kesämökeillä kului polttopuuta keskimäärin 2,4 kuutiometriä ja yhteensä 0,9 miljoonaa kuutiometriä.

– Näiden kiinteistöryhmien polttopuun keskikulutukset olivat samassa suuruusluokassa kuin vajaa kymmenen vuotta sitten, Torvelainen kertoo.

Polttopuun energiasisältö oli noin 15 terawattituntia. Sen merkitys energian kokonaiskulutuksessa oli vuonna 2017 samaa suuruusluokkaa kuin lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen, vesivoiman tai turpeen energiakäytön.

Päivän lehti

26.1.2020