Kanta-Häme

Polystyreenistä voi rakentaa energiatehokkaasti ja tukevasti

Moni ohikulkija hiljentää vauhtia Juha Mäkitammen omakotityömaan kohdalla Hämeenlinnan Rääpiälässä. Aika moni kylänmies on tullut varta vasten ihmettelemään ja kommentoimaan keskeneräistä taloa.

Ei ihme. Mäkitammi tekee taloaan valkoisista polystyreeni- eli eps-elementeistä. Kansa nimittää polystyreeniä styroxiksi.

– On epäilty, että tuuli vie talon, hän nauraa. Ei vie, sillä elementtien sisälle tulee viitisenkymmentä tonnia betonia ja rautaa, ja välipohjan ontelolaattoihin ja muihin rakenteisiin toinen mokoma lisää.

Maailmalla rakennustekniikka on tuttua, mutta Suomessa vasta 500-1 000 taloa on tehty eps-elementeistä.

Rakennustekniikan ideana on, että kevyet, vain muutaman kilon painoiset elementit ladotaan kerroksittain ja liimataan lujasti toisiinsa. Niiden sisällä olevissa onteloissa on paikat vaaka- ja pystyraudoitukselle. Eps on käsitelty palonsuoja-aineella.

Aina, kun elementttejä on ladottu, liimattu ja raudoitettu noin 2,5-3 metrin korkeudelta, tehdään valu, jolla ontelot täytetään.

Energiatehokkuus ratkaisi

Juha Mäkitammi päätyi tähän rakennustekniikkaan vaihtoehtoja tutkittuaan ja kuultuaan samankaltaisen talon tehneen kaverinsa tyytyväisiä kommentteja.

– Energiatehokkuus ratkaisi valinnan. Halusin, että asuminen olisi edullista. Tähän tulee maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Maalämmöllä saa myös kesällä viilennyksen ilmastoinnin kautta. Vaihtoehtoiseksi lämmitysmuodoksi tulee takka.

Hän kertoo, ilmastoinnin pitää olla kyllin tehokas, jottei kosteutta ala kertyä sisälle. Ilmastoinnissa on tietenkin myös oltava lämmöntalteenotto.

Juha Mäkitammi tekee kaksikerroksista taloa, johon tulee parisataa neliötä kerrosalaa. Lisäksi tontille on jo noussut samalla tekniikalla rakennettu kahden auton lämmin talli.

– Omalla työllä säästää kustannuksia. Harkkoja pystyy käsittelemään yksin ja työstämään sahalla, hän sanoo. Ammattimieheltä hän arvioi tämän kokoisen talon rungon tekemiseen menevän kuukauden verran.

Ensimmäinen tavoite on saada runko valmiiksi, katto päälle ja ikkunat paikalleen ennen talven tuloa. Talven aikana tehdään sisustustöitä sitä mukaa kuin aika antaa myöten.

Keväällä tai kesällä on aika rapata julkisivut. Pohjarappauksen päälle tulee verkko ja sen päälle sävytetty pintarappaus, jota ei tarvitse maalata. Sisäseinien pinnaksi tulee erikoiskova kipsilevy.

Tekniikka tuli Ruotsista

Mäkitammen talon harkot valmistaneen Finneps oy:n toimitusjohtaja Lasse Ranta kertoo opiskelleensa eps-harkkojen teon Ruotsissa, jonne taito oli kulkeutunut Keski-Euroopasta.

EPS-harkot toimivat valumuottina ja jäävät eristeeksi, höyrysuluksi ja tuulensuojaksi. Kantava runko on teräsbetonia.

Alun perin tekniikka on kehitetty Yhdysvalloissa nelisenkymmentä vuotta sitten. Ruotsiin hänen yrityksensä myös myi ensimmäiset harkkotalonsa, sillä siellä ne olivat tuttuja ja markkinat valmiit.

Tuosta ajasta on 13 vuotta. Suomessa on nyt kaksi harkkojen valmistajaa, lisäksi niitä tuodaan eri maista Keski-Euroopasta.

Maallikon ensimmäinen epäilys on, ettei eps hengitä, ja talo homehtuu tuota pikaa. Lasse Rannan mukaan elementit valmistetaan sellaisesta eps:stä, josta kosteus pääsee läpi.

Lämpöä läpäisevä rekenne pysyy kuivana

Finnepsin tuotteita alusta asti myyneen Malander oy:n toimitusjohtaja Matti Alander sanoo, että VTT:n raportin mukaan kosteusongelmia ei ole odotettavissa.

– Talon pitää olla tiivis, mutta rakenteiden pitää läpäistä lämpöä, jonka avulla ne saadaan pysymään kuivina. Tämän eps-laadun läpi kosteus pääsee, mutta hitaasti.

Hänen mukaansa seinien betonivaluista tulee hyvin kestäviä, kun ne ovat eps:n sisällä suojassa ja pysyvät aina sulina. Rakenteissa ei myöskään ole mitään orgaanista ainetta, joka voisi alkaa homehtua.

Julkisivujen rappaukset tehdään hänen mukaansa siten, että styroksin pinta hierretään ensin karheaksi ja pohjarapataan. Rappaukseen painetaan kiinni nailoninen rappausverkko. Pintarappauksessa käytetään silikaattilaastia, joka päästää sisältä tulevan kosteuden läpi, mutta hylkii ulkoa päin tulevaa vettä, esimerkiksi tuulen painamaa sadetta.

– Olen asunut kymmenen vuotta eps-talossa, jossa on silikaattirappaus. Se on kuin uusi. Kalkkilaastilla rapatut talot ovat viiden vuoden jälkeen kirjavia, hän sanoo.

Matti Alander sanoo, että nykyään kaikki rakennukset ja rakennusaineet mitoitetaan kestämään vähintään 50 vuotta. Styrox-talojen hän arvelee kestävän pidempään. (HäSa)