Kanta-Häme

POP-pankit harkitsevat niin ikään yhteenliittymää

POP-pankit harkitsevat yhteenliittymää, jollaisen säästöpankit päättivät perustaa. Sääntely pakottaa ryhmän tekemään lähiaikoina jonkin päätöksen tulevaisuudestaan.

– Ilman päätöksiä POP-ryhmä ei pärjää. Päätös voi kuitenkin olla myös, että emme tee mitään. Voimme jatkaa entiseen tapaan, Lammin Osuuspankin toimitusjohtaja Kirsi Pallas sanoo.

Pankkien uusi sääntely vaikuttaa monin tavoin myös paikallispankkeihin. Vakavaraisuuden laskemisessa pankkien keskinäiset vastuut, joita on aina pankkiryhmien sisällä, heikentävät vakavaraisuutta.

– Me näemme, että yhteenliittymä toisi selkeästi etuja. Voimme jatkaa myös nykyisellä tavalla, mutta tämän ratkaisun kustannukset on hyväksyttävä. Jatkaminen ilman yhteenliittymää sitoo pankkien pääomia, Pallas muistuttaa.

1990-luvulla…tilanne toinen

POP Pankit -ryhmä irtautui muista osuuspankeista vuonna 1997, koska osuuspankit muodostivat yhteenliittymän, nykyisen OP-Pohjolan, vuonna 1997. Pallas ei näe ristiriitaa, jos 1990-luvulla yhteenliittymää vastustaneet pankit muodostaisivat nyt yhteenliittymän.

– Tilanne oli tuolloin toinen. Oli luottotappioita ja pankkikriisi.

Pallaksen mielestä suhteellisen pienten ja vakavaraisten paikallispankkien yhteenliittymä on eri asia kuin OP-Pohjola. POP-pankit ovat keskittyneet talletuspankkitoimintaan eli talletettujen rahojen lainaamiseen.

– OP-Pohjola on keskusjohtoinen ja riskit ovat suuret. POP-pankit ovat luotonannossa suhteellisen pieni tekijä. Riskit ovat aika lailla erilaiset.

Aktia lopettaa keskuspankkipalvelut säästöpankeille ja POP-pankeille. Siihenkin on syynä sääntely, joka ei hyväksy jatkossa Aktian ja paikallispankkien keskinäisiä vastuita riskittömiksi. POP-pankit ovat hankkineet ryhmään Bonum Pankin, josta tehdään POP-ryhmään kuuluvien osuuspankkien keskusrahalaitos ensi vuoden alussa.

– Oma keskusluottolaitos tekee mahdolliseksi oman varainhankinnan, Pallas vakuuttaa.

Pankit hankkivat ulkopuolista rahoitusta vastatakseen sääntelyn uusiin maturiteettisäännöksiin. Pitkiä asuntolainoja ei voi myöntää vain talletuksista, jotka voidaan nostaa pankista yhdessä päivässä. Pankeilla on löydyttävä likviditeettiä lähes kaikkiin tilanteisiin.

Pystyykö Bonum hankkimaan edullista rahoitusta POP-pankeille?

– Emme vielä tiedä, mihin hintaan Bonum Pankki pystyy hankkimaan rahoitusta.

Toimitusjohtaja Pallaksen mukaan ryhmään kuuluvat osuuspankit kykenevät ratkaisemaan maturiteetti- ja likviditeettivaatimukset myös muuten. Ne voivat sijoittaa omia varojaan niin, että saavuttavat tarvittavan likviditeetin.

– Varoja voidaan sijoittaa esimerkiksi valtion lainoihin. Ongelma on, että tuotot tällaisista sijoituksista eivät ole kovin hyvät.

Sijoittamalla omia varoja esimerkiksi valtion lainoihin sitoutuu omaa pääomaa heikolla tuotolla. Sääntely lisää siten kustannuksia.

Kunnioitamme…muiden ratkaisuja

Pallas kertoo, että POP-ryhmässä on pari vuotta selvitetty erilaisia vaihtoehtoja. Pankit on pidetty tiiviisti mukana selvitystyössä. Hän myöntää, että pankit ovat erilaisia ja niillä on myös erilaisia näkökulmia.

POP Pankki -ryhmään kuuluu 34 osuuspankkia, joista kolme on kuitenkin jättämässä ryhmän. Keiteleen Osuuspankki sulautuu OP-Pohjola -ryhmän pankkiin ja vaihtaa samalla leiriä. Ylä-Savossa toimiva Osuuspankki Poppia siirtyy muuten vain OP-Pohjola -ryhmään. Joroisten Osuuspankki sulautuu Oma Säästöpankkiin.

– En ole huolestunut tilanteesta. Ryhmä koostuu itsenäisistä pankeista, jotka tekevät itsenäisiä päätöksiä. Kunnioitamme muiden päätöksiä.

Pallas ei lähde arvaamaan, mitä POP-ryhmän pankin päättävät omasta ryhmästään.

– En osaa sanoa, mitä lopullisesti syntyy. Meidän mielestämme yhteenliittymä toisi hyviä asioita.

Euroopan unioni ryhtyi kiristämään pankkisäätelyä, kun yhdysvaltalainen Lehman Brothers kaatui vuonna 2008. Ovatko suomalaiset paikallispankit Lehman Brothersin konkurssin maksajia?

– Kysymys on hyvä. EU on tehnyt säädökset ja on turha kauheasti voivotella. Niiden mukaan eletään.

– Sääntelyn kiristyminen ei ole vienyt uskoa paikallispankkeihin. (HäSa)