Kanta-Häme

Popsi popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa

HAMPAAT PITÄÄ PESTÄ HETI HERÄÄMISEN JÄLKEEN.

EI/KYLLÄ: Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen mukaan reikiintymisen kannalta sillä ei ole merkitystä, harjataanko hampaat ennen aamiaista vai aamiaisen jälkeen.

Useimmiten hampaat pestään heti heräämisen jälkeen. Yöllä sylki ei huuhtele suuta ja suussa on tunkkainen maku.

Kun hampaat pesee aamupalan jälkeen, ne pysyvät puhtaina seuraavaan syömiseen saakka.

Toisaalta, jos aamupalalla syö esimerkiksi hedelmiä tai juo hedelmämehua, olisi hyvä odottaa puoli tuntia tai tunti ennen hampaiden harjausta tai harjata hampaat ennen aamupalaa. Hedelmien hapot pehmentävät kiillettä. Syljessä on mineraaleja, jotka kovettavat hampaan pinnan entiselleen. Tähän menee kuitenkin aikaa.

VAAHTO PUHDISTAA HAMPAAT

EI: Hampaiden puhdistamisen kannalta tärkeintä on poistaa plakki hampaan pinnalta. Plakin poistamiseen riittää periaatteessa harja ilman tahnaakin. Vaahto voi edistää vaikuttavien aineiden kulkeutumista hampaan pinnalle, mutta ennen kaikkea se yhdistetään puhtauteen niin hammastahnoissa kuin pesuaineissakin. Vaahdolla ei ole kuitenkaan puhdistamisen kannalta merkitystä.

Yleisimmin käytetty vaahtoava pesuaine on natriumlauryylisulfaatti, joka saattaa aiheuttaa joillekin suun limakalvojen ärsyyntymistä, kuivumista ja haavaumia eli aftoja. Tuolloin kannattaa natriumlauryylisulfaattia välttää. Tuoteselosteessa se on Sodium Lauryl Sulfate.

MITÄ ENEMMÄN FLUORIA, SITÄ PAREMPI TAHNA

KYLLÄ: Suurin osa suomalaisista on saanut karieksen, joka aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Vaikka hampaat harjaisi hyvin, jää pieniin koloihin kariesbakteereita. Fluori vahvistaa hammaskiillettä.

Aikuisten hammastahnassa tulee olla fluoria 1100–1500 ppm (milligrammaa litrassa). Enemmällä ei ole merkitystä terveelle suulle.

Aiemmin lapsille suositeltiin omaa tahnaa, jossa on vähemmän fluoria. Tuoreimman suosituksen mukaan 3–5-vuotiaiden lasten olisi hyvä käyttää tahnaa, jossa fluoria on 1000–1100 ppm. Samoin alle 3-vuotiaiden, joille toinen har­jaus tehdään ilman tahnaa. Kuusivuotiaat voivat käyttää aikuisten tahnaa.

Jos lapsi saa liikaa fluoria, hampaisiin voi tulla laikkukiilteisyyttä. Tuolloin hampaan pinta kovettuu liikaa, kiille on hauras ja helposti lohkeava. Laikkukiilteisyys näkyy valkoisina laikkuina hampaissa.

FLUORI ON SUURISSA MÄÄRIN MYRKYLLISTÄ

KYLLÄ: Akuutti fluorimyrkytys saattaa syntyä aikuiselle, jos kerta-annos fluoria on 5 milligrammaa painokiloa kohti. Sen saa 75 kiloa painava aikuinen syömällä kolme hammastahnatuubia (75 ml).

Myrkytystietokeskus kehottaa ottamaan lasten kohdalla yhteyttä, jos lapsi on syönyt tahnaa puoli tuubia eli noin puolet 75 millilitran hammastahnasta.

LUOMUTAHNA RIITTÄÄ PUHDISTAMAAN HAMPAAT

KYLLÄ: Luomutahnoilla voi saada hampaat puhtaaksi, mutta niistä puuttuu fluorin hyöty.

Monet tahnojen sisältämistä aineista, kuten aloe vera, on suunnattu ikenien ja suun limakalvojen terveyttä edistämään.

OIL PULLING ELI ÖLJYN PURSKUTTELU AUTTAA SUUN HYVINVOINTIIN

EI: Öljyn purskuttelu pohjautuu vanhaan intialaiseen ayurveda-luonnonlääketieteeseen. Yhdysvaltain hammaslääkäriyhdistyksen mukaan tämänhetkisen tiedon valossa öljyn purskuttelua ei voida suositella suuhygienian hoitoon, eikä ainakaan millään tavoin korvaamaan perinteisiä keinoja. Öljyn hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä.

HAMPAITA VOI VALKAISTA VALKAISEVILLA TAHNOILLA

EI: Jotta tahna valkaisisi, siinä pitäisi olla vetyperoksidia tai karbamidiperoksidia.

Markettitahnoissa ei ole valkaisevia aineita, eli ne eivät valkaise. Niiden teho perustuu joko hankaavuuteen tai siniaineisiin.

Siniaineet luovat vaikutelman hampaan värin kirkastumisesta. Tahnan hankaavuus puolestaan poistaa tummentumia kiilteestä. Toisaalta tummentumat voivat myös tarttua helpommin, jos tahna pääsee naarmuttamaan kiillettä.

Ainakin yhdessä apteekissa myytävässä tahnassa on karbamidiperoksidia, mutta määrä on niin pieni, että sen vaikutus on olematon.

Englanninkielessä käytetään erikseen termejä bleaching, joka viittaa hampaan perusvärin vaalentamiseen, ja whitening, joka tarkoittaa värjäytymien poistamista.

TAHNAT VOIVAT VAHINGOITTAA KIILLETTÄ

KYLLÄ: Hammastahnojen hankaavat aineet lisäävät mekaanisen puhdistuksen tehoa, jolla poistetaan plakki. Jos tahna on liian hankaava, se voi vahingoittaa kiillettä.

Tahnan hankaavuudesta antaa suuntaa RDA-luku. Suositusta turvallisesta RDA-arvosta ei ole, mutta alle sadan olevia voitaneen pitää turvallisina. Tahnojen RDA-arvoja ei tarvitse ilmoittaa. Hankaavia aineita ovat tuoteselosteessa muun muassa Hydrated Silica, Calcium Carbonate ja Alumina.

Tahnan hankaavuuteen vaikuttaa paljon tapa pestä hampaita. Osa pesee monta kertaa päivässä ja kovasti painaen, jolloin tavallinenkin tahna hankaa liikaa. Kevyesti harjaavalle hankaava tahna ei välttämättä ole liikaa. Ruokavaliolla on myös vaikutusta. Hedelmämehut ja sitruunahappoa sisältävät makukivennäisvedet liuottavat ja pehmentävät kiillettä. Pehmennyt kiille on altis hankausvaurioille.

TAHNAT VOIVAT AIHEUTTAA ALLERGIAA

KYLLÄ: Osa hammastahnojen väri-, maku- ja säilöntäaineista on allergeeneja eli aineita, jotka voivat aiheuttaa allergiareaktion. Muun muassa säilöntäaineena käytettävä bentsoaatti ja valkaisevien tahnojen papaiini ovat allergeeneja.

Hammastahnoissa, elintarvikkeissa ja kosmetiikassa käytetään paljon samoja aineita, joten reaktiota aiheuttavan tuotteen etsiminen on vaikeaa.

Esimerkiksi joissakin luomutahnoissa makuaineena käytettävä kaneli voi tutkimusten mukaan aiheuttaa kosketusallergiaa, tosin hyvin harvoin.

HAMPAAT PITÄÄ HUUHDELLA HARJAUKSEN JÄLKEEN

EI/KYLLÄ: Käypä hoito suosittelee purskuttelemaan syljen ja hammastahnan seosta hetken harjaamisen jälkeen ja sylkemään sen sitten pois. Näin fluori saa vielä hieman pidemmän vaikutusajan suussa.

Suun voi sitten halutessaan huuhdella kevyesti, mutta veden kanssa ei kannata enää purskutella pitkää aikaa.

Lähteet: Erikoishammaslääkäri, dosentti Merja Laine ja iensairauksien erikoishammaslääkäri Antti-Jussi Niskanen

Jenni Räinä

Päivän lehti

4.4.2020