Kanta-Häme

Portsarifirmojen taustat syyniin

Järjestyksenvalvontaa koskeva liiketoiminta muuttuu luvanvaraiseksi, jos eduskunta hyväksyy sisäministeriön yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevan lakiesityksen.

Alalle on tulossa yhtenäinen elinkeinolupa, jolla voidaan harjoittaa sekä vartioimisliiketoimintaa että järjestyksenvalvontaa. Esimerkiksi ravintoloiden järjestyksenvalvontayritykset eli portsarifirmat tarvitsisivat tulevaisuudessa elinkeinoluvan.

Vartiointiliiketoiminta on tähänkin asti ollut luvanvaraista.

Järjestyksenvalvojakorttia haettaessa poliisi tutkii asianomaisen henkilön taustat, mutta nyt kontrollin piiriin ovat tulossa myös heidän taustayhteisönsä.

Erityisasiantuntija Timo Kerttula sisäministeriöstä kertoo, että yhtenä perusteena lakimuutokselle on se, että poliisilla on viitteitä siitä, että järjestyksenvalvonta on eräissä tapauksissa kytketty järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

– Suurin osa alan taustayhteisöistä on ehdottomasti kuitenkin rehellisiä yrityksiä, Kerttula painottaa.

Lakiehdotuksen piirissä ovat myös turvasuojaajia, kuten lukkoseppiä ja hälytyslaitteiden asentajia koskevat säännökset.

Elinkeinolupaa ei aina tarvita

Elinkeinolupaa ei tarvitse hakea järjestyksenvalvontaan kaikissa tapauksissa.

– Ravintolan ei tarvitsisi hakea lupaa, jos sillä olisi omassa palveluksessaan portsari ovella, täsmentää erityisasiantuntija Timo Kerttula.

Jos yhdistys harjoittaisi järjestyksenvalvontaa yleisötilaisuudessa tai muussa kokoontumislain mukaisessa tilaisuudessa, sen ei myöskään tarvitsisi hakea lupaa. Jos yhdistys menisi sen sijaan ravintolan ovelle tai minne tahansa muualle kuin kokoontumislain mukaiseen tilaisuuteen, sillä olisi oltava turvallisuusalan elinkeinolupa.

Kaikilta järjestyksenvalvojilta edellytetään nykykäytännön mukaisia henkilökohtaisia lupia.

Myöskään yhden hengen yrityksiltä ei uutta turvallisuusalan elinkeinolupaa ole tarkoitus vaatia, koska heilläkin on jo ennestään omat järjestysmieskorttinsa.

Vartijalle oikeus vapauttaa

Lakiehdotuksessa järjestyksenvalvojien ja vartioiden toimivaltuuksia täsmennetään.

Merkittävin muutos koskee vartijan oikeuttaa vapautta kiinniotettu lähinnä sellaisessa tilanteessa, jossa poliisin tulo paikalle kestäisi kohtuuttoman kauan.

– Tämä palvelisi kaikkia osapuolia, kun ajateltaisiin sekä kiinniotettujen oikeuksia että poliisin voimavaroja.

Nykykäytännön mukaan vartijan luovuttaa kiinni ottamansa henkilön aina poliisille, joka voi vapauttaa hänet joko suoraan paikalla tai poliisiasemalla.

Lakiehdotuksen mukaan vartiointiliike ilmoittaisi kiinniotetun henkilötiedot poliisille, mikä sitoisi vähemmän poliisin resursseja.

Lisäksi lakiehdotuksessa viilataan hieman muun muassa järjestyksenvalvojien että vartioiden poistamisoikeuksia.

Vartija saisi poistaa tietyin edellytyksin henkilön esimerkiksi kauppaliikkeestä myös suoraan ja oma-aloitteisesti. Nykyisten säännösten mukaan henkilökunnan pitää ensin pyytää asianomaista poistumaan ja vasta sitten vartija voi ryhtyä toimeensa.

Yksityisiä vartijoita poliisiasemille

Poliisin säilytystiloissa voitaisiin käyttää lakiehdotuksen mukaan vartijana turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevaa, erityiskoulutuksen saanutta henkilöä.

Pääsääntönä kuitenkin säilyisi, että poliisin säilytystilojen vartioinnista vastaavat virkasuhteiset vartijat. (HäSa)

Päivän lehti

28.3.2020