Kanta-Häme

Potilas näkee, kuinka jono etenee

Kun Kanta-Hämeessä etsitään palvelujen järjestämiseen uusia, tuoreita ideoita, käännytään usein tanskalaisten puoleen.

Sikäläinen näkemys kiinnostaa siinä mielessä, että siellä sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettiin uusiksi samantyyppisessä talouslamassa vuonna 2007, joka nyt vaivaa Suomea.

Ihmelääkettä ei tosin löydy Tanskastakaan. Rahasta on yhä pulaa ja esimerkiksi vanhustenhuollon pulmat muistuttavat meikäläisiä.

Tosin esimerkiksi iäkkäiden potilaiden ohjaus kuntotutukseen on järjestelmällisempää ja määrätietoisempaa kuin Suomessa.

– Terveyden edistämiseen ennalta ehkäisevin toimin ei ole vielä järjestelmällisesti päästy, Odensen terveysjohtaja Heidi Juul Madsen tunnusti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin edustajille näiden vierailulla.

Kansalaisten omaa aktiivisuutta terveyden edistämisessä on kuitenkin pyritty lisäämään.

Sairaanhoitopiirin kanssa kehitystyötä tekevä Aalto-yliopiston prosessori Erkki Vauramo arvioi, että konkreettisimpana asiana Tanskan-vierailulta jäi käteen päivystyksen järjestäminen tehokkaasti ja asiakasystävällisesti.

– On asetettu selvät tavoitteet, missä ajassa erilaiset tutkimukset on suoritettava ja asiakkaan on päästävä prosessin läpi. Hänelle myös tiedotetaan, kuinka prosessi etenee.

Odensessa siihen saa kulua maksimissaan neljä tuntia. Silloin asiakkaan pitäisi olla diagnoosin ja lääkityksen kanssa kotona, tai vaihtoehtoisesti tarkkailuosastolla, teholla tai muulla osastolla.

Päivystyspolin odotustiloissa on näytöt, joilta käy ilmi jonossa olevien potilaiden määrä, arvio odotusajasta ja jonon jo läpäisseiden potilaiden määrä. Jokainen potilas saa näytölle myös oman pallon.

Kun jonosta etenee tutkimukseen, pallo saa värin sen mukaan, kuinka kiireelliseksi hoito todetaan.

– On asiakkaan kannalta mukavampaa, kun näkee, kuinka jono etenee. Tietää, että on ainakin jo mukana systeemissä, päivystyksen johtaja Michael Hansen-Nord arvioi.

Potilasvirran soljumisesta on vastuussa flow master, kokenut lääkäri, joka seuraa ja konsultoi ensiavun toimintaa. Tällainen on paikalla ympäri vuorokauden.

Professori Vauramon mukaan Suomessa vallitsee yhä monissa paikoissa 70-lukulainen ajatusmalli, että potilaalla on aikaa odottaa.

Odenseen on suunnitteilla uusi yliopistollinen sairaala lähivuosina. Muun muassa kolmisen vuotta sitten valmistunut päivystyspoliklinikka saa jälleen uudet tilat.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri pohtii myös vuonna 1979 valmistuneen keskussairaalan peruskorjausta, kokonaan uuden sairaalan rakentamista tai näiden yhdistelmää.

Erkki Vauramo korostaa, ettei suunnittelussa kannata edetä pitkälle ennen kuin on pohdittu, millaisia toimintoja uudessa sairaalassa on ja miten ne on järjestetty. Hän on mukana työryhmässä, joka tekee uuden sairaalan konseptia.

Nykyinen keskussairaala on tehty aikana, jolloin sairaalajaksot olivat pitkiä. Päiväkirurgiasta ei tiedetty juuri mitään, vaan sairaalassa viivyttiin keskimäärin 7-10 päivää.

Nyt tarpeet ovat aivan erilaiset kuin menneinä vuosikymmeninä.

– Ensin pitää pohtia prosessit ja vasta sitten, millaiset tilat ne tarvitsevat, painottaa Vauramo. HÄSA

Päivän lehti

18.1.2020