Kanta-Häme

Potilastiedot halutaan yhteiseen järjestelmään

Terveysjohtaja Veli-Pekka Rautavan työssä riittää nyt kiirettä. Työviikot ovat venyneet jopa yli 50-tuntisiksi.

– Tämä on vuoden kiireisintä aikaa, kun on mietittävä budjettia, erityishankkeita ja ensi vuoden palvelusopimusta kaupungin tilaajapuolen kanssa, toukokuussa terveyskeskukseen siirtynyt Rautava sanoo.

Hän myöntää, että aikaa kuluu siksikin paljon, että monet asiat ovat hänelle uusia.

– En tiedä vielä kaikkia asioita. Perehtymistä riittää aivan valtavasti.

Sen Rautava on kuitenkin huomannut, että kehittämistyötä terveyskeskuksessa on tehty viime vuosia valtavan paljon.

– Jotkut asiat täällä ovat ihan maailman huippua.

Hän tarkoittaa erityisesti sähköisiä palveluja, tänä vuonna aloittanutta minunterveyteni-konseptia. Se on ainutlaatuinen palvelu Suomessa, ja se kiinnostaa muitakin. Rautava huomauttaa, että palvelua esitellään esimerkiksi tulevassa Slush-tapahtumassa ensi kuussa.

Minunterveyteni-palvelu kehittyy ensi vuonna, kun siihen tuodaan lisää oirearvioita, ja palvelu ulotetaan myös hammashoitoon. Uutta ensi vuonna ovat myös tekstiviestimuistutukset lääkäriin, hammaslääkäriin tai muille vastaanotoille tulijoille.

Tärkeää Rautavan mielestä olisi, että terveyskeskuksen ja keskussairaalan potilastietojärjestelmät saataisiin yhdistettyä. Asiaa selvitetään parhaillaan, ja yhdistäminen saattaa onnistua ensi vuonna.

– Nykyään meillä on erilliset järjestelmät, mutta haluamme aidon yhtenäisen systeemin.

Yhdistämisen myötä lääkärien ja hoitajien on opittava merkitsemään asiat järjestelmään uudella, yhtenäisellä tavalla. Tässä on iso työ, sillä tämä vaatimus koskee yli tuhatta ammattilaista.

Kun tämä urakka on saatu valmiiksi, tiedon pitäisi vihdoin kulkea sujuvasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Se on välttämätöntä siksikin, että uudessa sote-järjestelmässä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat yhtä ja samaa kokonaisuutta.

Rautava puhuu paljon tiedolla johtamisen tärkeydestä ja sen kehittämisestä.

– Järjestelmistä pitäisi saada nykyistä enemmän tietoa käyttöön, jotta saisimme tietää, miten hoito tehoaa. Tämä vaatii aktiivisuutta ja erityistä osaamistakin.

Nykyään järjestelmiin kyllä lisätään koko ajan tietoa, mutta sitä ei oikein osata ottaa ulos eikä hyödyntää systemaattisesti. Järjestelmien toimittajatkaan eivät ole olleet innostuneita tästä puolesta.

Asioita on tehty vanhojen mallien mukaan, vaikkei ole tiedetty, miten ne vaikuttavat. Nyt on siis tarkoitus saada tietoa käytettävään muotoon ja sitten ammattilaisten käyttöön.

– On paljon tutkimuksia siitä, että tiedolla johtaminen parantaa tuloksia, vaikuttavuutta ja myös taloudellista tulosta. Jotta toimintaa voi kehittää, pitää ensin tietää, mitä nyt tapahtuu.

Siksi asioita pitää kirjata järjestelmiin. Sekään ei nykyään ole kovin systemaattista. On todettu, että esimerkiksi tieto tupakoimisesta on kirjattu melko harvoin.

– Jos tieto olisi kirjattu, lääkäri tai hoitaja voisi tarjota apua lopettamiseen, ja lopettamisella olisi vaikutusta elinajanodotteeseen. HäSa

Päivän lehti

21.1.2020