Kanta-Häme

Potilasvahinko vauhditti heräämön tehostamista

Kanta-Hämeen keskussairaalan leikkaussalin heräämö toimii jatkossa ympärivuorokautisena. Leikkausten jälkeistä potilaiden tarkkailua ja valvontaa tehostetaan.

– Parannamme potilasturvallisuutta. Taustalla on viime talvena sattunut tapaus, jossa arvellaan riittämättömän tarkkailun ja valvonnan olleen merkittävänä syynä potilaan menehtymiseen leikkauksen jälkeisenä yönä, kertoo johtajaylilääkäri Seppo Ranta.

Tapaus on yksi viime vuonna Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella korvatuista 97 potilasvahingosta.

Sairaanhoitopiiri maksoi viime vuonna Potilasvakuutuskeskukselle noin kaksi miljoonaa euroa potilasvakuutusmaksua. Samalla jouduttiin korottamaan potilasvakuutusmaksuvarausta tulevia vuosia varten lähes viidellä miljoonalla eurolla.

– Varausta nosti yhden lapsen diagnostisesta ongelmasta johtunut 1,2 miljoonan euron vahinkovaraus. Se johtaa vuosia jatkuviin korvauksiin, jotka näkyvät kirjanpidollisessa varauksessa. Varaus merkitsee 5 miljoonan euron ylitystä budjetissa ja talouslukujen heikkenemistä, selittää Seppo Ranta.

Huikea 5 miljoonan euron ylitys ei siis heijastele potilasvahinkojen kasvua sairaanhoitopiirissä vaan johtuvat yksittäisestä virheestä. Vuosittain sairaanhoitopiiri varaa talousarvioon ja maksaa Potilasvakuutuskeskukselle 1,5–2 miljoonaa euroa potilasvakuutusmaksua.

Sairaanhoitopiirissä korvauksiin johtaneiden potilasvahinkojen määrä on pysytellyt kuuden vuoden ajan noin 90 vahingon tasolla. Väestöpohjaan ja potilaskäynteihin suhteutettuna määrä on Seppo Rannan arvion mukaan ehkä hieman keskitasoa korkeammalla.

Valtaosa vahinkoilmoituksista on kertynyt pienten murtumien hoidossa sattuneista vahingoista. Murtumaa ei ole huomattu röntgenkuvasta tai kuva on jätetty ottamatta. Kipsaus on epäonnistunut tai raaja jäänyt virheasentoon. Seppo Ranta kertoo sairaanhoitopiirin pyrkivän tämäntyyppisistä ongelmista eroon toimintatapoja yhtenäistämällä.

– Heräämön toiminnan tehostaminen on osa potilasturvallisuuden tehostamistoimistamme. Lisäksi hiomme jatkuvasti yhtenäisiä ja järjestelmällisiä toimintatapoja, jotka takaavat tasaisen hoidon toteutuksen ja laadun riippumatta siitä kuka tekee ja missä yksikössä.

Lääkärien työhön odotetaan helpottavaa tekoälyä erityisesti harvinaisten oireyhtymien diagnosointiin sekä sopivan hoidon valitsemiseen. Toistaiseksi odotetaan ja osallistutaan tekoälyratkaisujen kehittämistyöhön ennen kuin tehdään hankintapäätöksiä. HÄSA