Kanta-Häme Hämeenlinna

Pränkki voi olla rikos – Nuorten sosiaalisen median käyttö on johtanut jopa käräjille Hämeenlinnan seudulla

Sosiaalinen media on alusta, jossa nuori voi syyllistyä huomaamattaan useaan eri rikokseen. Tapauksia on mennyt Hämeenlinnan Ankkuri-tiimiltä aina poliisitutkintaan ja käräjille asti.
Kuvitus: Soile Toivonen

Yhä isompi osa lasten ja nuorten ajasta kuluu sosiaalisessa mediassa, jossa kaikki on yhden sormenpainalluksen päässä. Painallus saattaa kuitenkin johtaa rikokseen, jos ei mieti tarpeeksi. Ajattelemattomuudesta voi joutua jopa käräjille.

– Somessa sattuu ja tapahtuu rikoksia yhä enemmän. Tutkintaan johtavia tapauksia tulee jatkuvasti, kertoo vanhempi rikoskonstaapeli Juha Kuningas Hämeenlinnan poliisin Ankkuri-tiimistä.

Somessa tapahtuva kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön, jos kyse on uhkailusta tai herjaamisesta.

– Meillä on ollut tukinnassa kunnianloukkauksia, joihin on liittynyt panettelua, nimittelyä ja herjaamista sosiaalisessa mediassa. Kunnianloukkaus voi olla myös kuvan muokkaamista loukkaavaksi, Kuningas kertoo.

Hänen mukaansa yleisimpiä nuorten some-käyttäytymisestä johtuvia rikosnimikkeitä ovat laittomat uhkaukset. Yleistä on myös arkaluontoisten kuvien jakaminen eteenpäin ilman lupaa, jolloin rikosnimikkeeksi voi tulla yksityiselämää loukkaavan kuvan levittäminen.

 

Erityisen vakavaa kuvan luvaton jakaminen on silloin, jos kuvassa esiintyy vähäpukeisia alaikäisiä henkilöitä. Tällaisen sisällön jakaja syyllistyy sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen.

Hämeen Sanomien tietojen mukaan hämeenlinnalaisten yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten keskuudessa on levinnyt ainakin kuvia poikien sukuelimistä.

– Näistäkin on huonoja esimerkkejä, että kuva leviää. Tällaisia tapauksia on Hämeenlinnassa tasaisesti silloin tällöin tukinnassa, Kuningas kertoo.

– Kun puhutaan alaikäisestä, sitä voi huomaamatta syyllistyä useaan eri rikokseen, kuten yksityisyyden ja sukupuolisiveellisyyden loukkaamiseen sekä kunnianloukkaukseen.

Yksityisesti somessa jaettu kuva voi jatkaa elämäänsä maailmalla senkin jälkeen, kun asiasta on jo sovittu tai tehty mahdollinen rikostutkinta. Kuvan uudet jakajat eivät edes välttämättä tunne kuvassa esiintyvää henkilöä.

– Se on kova paikka nuorelle. Seurauksia ei ole ajateltu, kun kuvaa on otettu tai jaettu. Paras sääntö kuvien jakamisessa on miettiä, mitä et toivoisi itsellesi tehtävän, Kuningas toteaa.

– Alaikäisen ei pidä missään nimessä laittaa someen vähäpukeisia kuvia, eikä varsinkaan alastonkuvia. Vaikka teini-ikäinen olisi kuinka rakastunut, seksuaalissävytteisiä kuvia ei ehdottomasti pidä jakaa edes seurustelukumppanille.

 

Sosiaalisessa mediassa esiintyy yhä enemmän kiusaamista, johon voi liittyä uhkailua, kiristystä, nimittelyä ja arvostelua. Lisäksi mukaan ovat tulleet erilaiset rohkeutta vaativat haasteet, joissa esimerkiksi haastetaan suoraan tappeluun.

– Kaikki, mitä somessa sanotaan ja tehdään, ei välttämättä ole rikos, mutta se ei ole hyvää käytöstä. Somea koskevat ihan samat säännöt ja lait kuin oikeaa elämää. Sielläkin pitää käyttäytyä.

Kuningas uskoo, ettei nuori yleensä tajua tekohetkellä sosiaalisessa mediassa syyllistyvänsä rikokseen.

– Kuulen toistuvasti sanaa “pränkki”. Teko on ollut vain vitsi ja läppä, eikä ole ajateltu. On harmi, jos ajattelee seurauksia vasta, kun 15-vuotiaana uhkaa joutua käräjäoikeuteen

 

Hämeenlinnan seudulla nuorten sosiaalisessa mediassa tekemiä rikoksia on mennyt oikeuteen asti. Tuomioita on tullut esimerkiksi kunnianloukkauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä.

– Jos asia on näytetty toteen tutkinnassa, käräjäoikeus kutsuu esimerkiksi laittoman uhkauksen kohdalla. Kyseessä on sinänsä asianomistajarikos, mutta näkökantoja voi olla monia. Se on käräjäoikeuden asia, Juha Kuningas sanoo.

– Vaikka esimerkiksi kunnianloukkauksesta voi selvitä sakolla, siihen voi liittyä hyvin äkkiä korvausvaadetta. Niistä voi tulla erimielisyyksiä.

Alle 15-vuotiaan kohdalla ei puhuta rikoslain rangaistuksista vaan epäillystä rikollisesta teosta. Tällöin pidetään puhuttelu poliisilaitoksella Ankkuri-tiimissä, jossa voi olla läsnä poliisi ja nuorisotyöntekijä.

– Puhuttelussa avaamme asiaa ja yritämme tuoda uhrin näkökulman esiin tekijälle.

 

Alaikäisyys ei silti poista korvausvelvollisuutta.

– Teko voi aiheuttaa kovaa ahdistusta ja pahaa mieltä. Pyrimme ohjaamaan korvausasiat ja tapaukset kuitenkin sovitteluun, Kuningas kertoo.

Kun tekijä on yli 15-vuotias, asia voidaan selvittää myös kuulustelussa, jos sitä ei ohjata sovitteluun puhuttelun jälkeen. Tämän jälkeen asia voi edetä syyttäjälle syyteharkintaan.

Kuningas kutsuu nuorten rikollisiksi epäiltyjä tekoja sosiaalisessa mediassa “kestoaiheeksi”. Harva tapaus menee kuitenkaan käräjäoikeuteen asti.

– Joko asiaan on saatu sovinto, rangaistusta ei vaadita tai tekijä on ollut alle 15-vuotias. Joskus tapaukset eivät edes selviä, kun sosiaalisen median sisällön alkuperä ei selviä. Kaikissa tapauksissa rikosnimike ei riitä tarpeeksi koviin pakkokeinoihin. HäSa

Vinkit uhrille

Jos kohtaat sosiaalisessa mediassa kiusaamista, uhkailua tai muuta häirintää, kannattaa aina kertoa asiasta aikuiselle. Se voi olla opettaja, oma vanhempi tai kuka tahansa turvallinen aikuinen.

Kun olet keskustellut huoltajan kanssa, voit ottaa yhteyttä Ankkuri-tiimiin. Ankkurin kautta saa muun muassa tarvittaessa vireille poliisiasioita ja lastensuojeluilmoituksia tekijöistä.

Ilmainen Help.some-mobiilisovellus tarjoaa tietoa ja neuvontaa lapsille ja nuorille esimerkiksi kiusaamis- ja häirintätapauksissa sekä rikosasioiden selvittelyssä. Chatissa on mahdollisuus keskustella ammattilaisen tai koulutetun vapaaehtoisen kanssa.

Jos somessa tulee vastaan sinua tai yksityisyyttäsi loukkaava materiaalia, ota aina kuvankaappaus todisteeksi.

Pidä itseäsi koskeva materiaali tallessa niin kauan, kunnes olet näyttänyt sen aikuisille.

Vinkit antoi: vanhempi rikoskonstaapeli Juha Kuningas, Ankkuri-tiimi