Kanta-Häme

Preppausta kynättömiin kirjoituksiin

Sähköinen suoritustapa tulee tänä syksynä lukioiden maantieteen, filosofian ja saksan ylioppilaskokeisiin.

Kaurialan lukion abi Nea Haukka kirjoittaa maantieteen 19. syyskuuta. Hän ei jännitä tulevaa koitosta.

– Tekstiä on helpompi muokata koneella. Eniten huolettaa se, että tulee joku tekninen vika, hän miettii.

Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen kertoo, että sähköisten yo-kokeiden järjestäminen on vaatinut paljon säätöä ja vaivaa, mutta lopulta käytännön työtä säästyy.

– Kielten erillisistä kuuntelukokeista päästään eroon, koska jokainen opiskelija voi kuunnella omilla kuulokkeillaan. Säästämme näin kolme koepäivää jatkossa, Iltanen sanoo.

Ensimmäinen versio sähköisestä kokeesta julkaistiin 2014, jonka jälkeen sitä on päivitetty puolen vuoden välein. Suomen lukioissa on järjestetty nyt kahdet yo-testaukset, ensimmäisen kerran viime syksynä ja toisen tänä keväänä.

– Järjestelmä ei ole vielä valmis, mutta jostain on aloitettava. Ensimmäinen harjoitus tuntui hankalalta, mutta keväällä kaikki toimi paljon paremmin, Iltanen kertoo.

Yo-koe suoritetaan Abitti-nimisessä suljetussa sähköisessä koetilassa. Nettiyhteyttä ei tarvita, vaan lukioiden tulee rakentaa tiloihinsa omat verkkonsa, jolloin tieto liikkuu opiskelijan ja palvelimen välillä.

Kaikissa Hämeenlinnan lukioissa sekä Riihimäen ja Janakkalan lukioissa jokaisella opiskelijalla tulee olla oma läppäri. Lukio pystyy tarjoamaan vain varalaitteita harjoituksiin ja kirjoitustilanteeseen, mikäli opiskelijan oma kone ei toimi.

Iltanen selittää, että läppärivaatimus ei johdu niinkään sähköistyvistä kirjoituksista vaan opetuksesta. Osa kurssikokeista tehdäänkin jo Abitissa.

Kaurialan lukion maantieteen opettaja Jussi Mestari selittää, että Abitissa koe tehdään muistitikulle. Koe tallentuu automaattisesti, joten sähkökatkokaan ei pilaa kokeen tekemistä.

– Onhan se vähän vanhanaikaista, että pelataan tikkujen kanssa. Verkkovirtaankaan ei voi vielä yhdistää, koska pitäisi ratkaista se, miten vältytään ylikuormitukselta, Mestari pohtii.

Tuleva maantieteen kirjoittaja Aleksi Lohtander on tähän asti pärjännyt omalla tabletillaan lukiossa, vaikkei se kelpaakaan kirjoituksissa. Niitä varten hän saa varakoneen.

– Koneella pystyy kirjoittamaan muistiinpanot paljon nopeammin kuin kynällä. Siinä ehtii paremmin kuunnella opettajaa, Lohtander vertailee.

Parolan lukiossa Hattulassa jokainen opiskelija saa koululta läppärin opintojen alussa.

Rehtori Reijo Järvinen kertoo, että tänä syksynä opiskelijat ovat saaneet 1000 euron hintaluokan läppärin, josta laskutetaan todennäköisesti kahdesti vuodessa.

– Opiskelijalle jää läppärin kustannuksista noin yksi kolmasosa, Järvinen selittää.

Lukion toisvuotisilla on läppärit, joissa on irrotettava näppäimistö. Ne eivät kelpaa kirjoituksiin, sillä niissä ei ole tarpeeksi USB-portteja. Järvinen luottaa siihen, että laitteet voidaan muuttaa kirjoituksiin sopiviksi.

Parolassa lukiolaiset käyttävät ahkerasti pilvipalveluita ja katsovat opetusvideoita. Myös esseen palautus hoituu sähköisesti. Uusiin kirjoituksiin osallistuu tänä vuonna tosin vain yksi filosofian opiskelija.

– En osaa sanoa, onko Abitti kaikkein sopivin järjestelmä kirjoituksiin, mutta meillä ei ole ollut harjoituksissa ongelmia, Järvinen kertoo.

Maantiede, filosofia ja saksa valikoituivat ensimmäisiksi sähköisiksi kokeiksi, koska niissä on kirjoittajia suhteellisen vähän. Ensi keväänä vuorossa ovat yhteiskuntaoppi, psykologia ja ranska.

– Se aiheuttaa isomman ryntäyksen. Tämä syksy vasta harjoitellaan, Iltanen toteaa. HÄSA