Kanta-Häme

Prisman katto syttyi pakoputken mutkasta

Hämeenlinnan Prisman viimeviikkoisen uhkaavan kattopalon syy on varmistumassa.

Palo sai alkunsa sprinklerijärjestelmän paineenkohotuspumpun voimanlähteenä käytetyn dieselmoottorin pakoputken loppupäästä.

– Palon syttyminen oli monen asian summa, kun kuumuus oli kerääntynyt yhteen kohtaan, kertoo palomestari Heikki Harri Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.

Kaksi ratkaisevinta asiaa olivat eristemateriaali ja jyrkkä mutka pakoputkessa.

Ei välttämättä ole Heikki Harrin mukaan kysymys vain yhdestä tapahtumasta, vaan dieselmoottorin useamman käyttökerran yhteisvaikutuksesta.

– Syttyminen on voinut olla lähellä jo aikaisemminkin.

Riskienhallinnan päällikkö Mikko Koskinen SOK:sta kertoo, että S-ryhmä ottaa Hämeenlinnan vahingosta kaikki mahdolliset havainnot irti ja huomioi ne muissa toimipaikoissaan.

– Tätä kautta myös hormi- ja pakokaasuputkistojen toteutukset tulevat arvioiduiksi.

Putki pääosin oikein eristetty

Dieselmoottorin pakoputki on ohjattu hormimaisesti alhaalta sprinklerihuoneesta Prisman kattorakenteiden läpi.

Noin viisimetrinen putki on eristetty palomestari Heikki Harrin mukaan talon rakentamisvaiheessa vesikatteeseen saakka asianmukaisesti oikeanlaisella kivivillalla ja oikealla paksuudella. Kivivillan lämmönkesto on noin tuhat astetta.

– Vesikaterakenteen läpäisyn jälkeen eristevilla oli vaihtunut poistoputken ympärille katolle rakennetussa puurunkoisessa peltilaatikossa jostakin syystä lasivillaan, joka on lämmönkestoltaan huomattavasti kivivillaa huonompaa.

Lasivillan lämmönkesto on noin 600 astetta. Dieselmoottorin käyttölämpötila on 700–900 astetta, eli huomattavasti korkeampi.

– Lasivilla ei sinänsä pala, mutta levittää kuumuuden ympäristöönsä.

Lisäksi palomestari Harrin mukaan lasivillan kuumansieto-ominaisuudet olivat todennäköisesti heikentyneet, kun moottoria oli käytetty.

Lämpö nousi mutkassa

Pakokaasun poistoputkessa oli metrin verran katon läpäisyn jälkeen 90 asteen mutka.

– Mutka on voinut vaikuttaa niin, että lämmöt ovat siinä kohtaa nousseet. Suorasta putkesta lämpö olisi päässyt paremmin pois.

Jos putki olisi ollut suora ulos saakka, huonompilaatuinenkin villa olisi Heikki Harrin mukaan toiminut.

– Varmaankin kysymyksessä on ollut rakentamisvaiheen inhimillinen erehdys.

Sinänsä on Harrin mukaan ymmärrettävää, että pakoputken pää on ohjattu sivuun, jotta putkeen ei pääsisi vettä.

Palomestari Heikki Harrin mukaan onni onnettomuudessa oli se, että rakennus on kohtalaisen uusi.

– Yläpohjan kattorakenteissa ei ollut onteloita, jotka ovat kattopaloissa se vihonviimeinen juttu.

Kattoa paloi 30 neliötä

Prisman kattoa paloi noin 10–12 metriä pitkä ja kolmisen metriä leveä alue eli noin 30 neliötä.

– Kun piki palaa, se teettää älyttömästi savua.

Tuli riehui Prisman katon korkeimmassa osassa. Heikki Harri arvelee, että palo olisi voinut levitä koko korkeimpaan katon osaan, mutta todennäköisesti ei sen laajemmalle.

Koko iso rakennus ei ollut hänen mukaansa suorassa palovaarassa. Joidenkin läpivientien tai sadevesiviemärin kautta palo olisi periaatteessa voinut edetä myös alaspäin. Syttymiskohdat olisivat tuolloinkin olleet korkeintaan yksittäisiä.

– Jos palo olisi jostakin syystä levinnyt, sprinklaus olisi suojellut.

Ravintola avattiin maanantaina

Torstaina lähinnä vesivahinkojen vuoksi suljettu Prisman ravintolaosa avattiin asiakkaille maanantaina iltapäivällä. Ravintola oli lopulta kiinni vain muutaman päivän.

– Kerrankin meni niin kuin Strömsössä, huokaa Hämeenmaan majoitus- ja ravintolakaupan toimialajohtaja Timo Mäkelä. (HäSa)