Kanta-Häme

Pro Hämeenlinna tuli demokratian takeeksi

Vasemmistoliiton pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Ritva Oinonen suosittelee kaikille kuuntelemisen oppimisen tärkeyttä. Se sopii niin yksityiselämään kuin politiikkaan.
 
– Hämeenlinnassa se soveltuu etenkin kuntapolitiikkaan. Kannattaa aina kuunnella mitä muilla on sanottavaa. Kuunnella erityisesti sanomisen sisältöä, eikä pohtia henkilöä sanojen takana tai hänen taustojaan. Jos ei edes haluta kuunnella, sanoma ei voi mennä perille eikä tarpeellisia toimia ja tekoja saada aikaiseksi.
 
– Vuorovaikutus on haasteellista. Me vasta opettelemme sitä, sillä meillä kaikilla on varmasti annettavaa ja opittavaa.
 
Kuuntelemiseen puhe kiertyy viime kunnallisvaalien alla syntyneen teknisen vaaliliitto Pro Hämeenlinnan kautta.
 
– Pro Hämeenlinna oli tässä kaupungissa välttämätön ilmiö. Koalition kautta kaikki siihen liittyneet puolueet halusivat kertoa, että aina on olemassa vaihtoehtoisia ajatuksia ja ratkaisuja. Vanhan sanonnan mukaan taudit elävät seisovassa vedessä. Vesi täytyy saada liikkeelle.
 
Oinonen korostaa teknisen vaaliliiton roolia.
 
– Jokaisella puolueella on edelleen oma ohjelmansa ja aatemaailmansa. Ilman Prota emme olisi yksittäisinä ryhminä päässeet edes keskusteluyhteyteen demareiden ja kokoomuksen kanssa. Se on koettu jo aikaisemmin. Luottamushenkilöpaikat olisi jaettu jälleen suurten ryhmien ehdoilla, kun nyt meillä on jalansija sekä yhtiöissä että lautakunnissa.
 
– Pro Hämeenlinnahan poiki myös isojen liittouman, joten sekin kertoo Pron merkityksestä.
 
Oinonen pitää nyt käytettyä toimintamallia kansanvaltaisempana.
 
Hän painottaa myös sitä, ettei vaaliliitto ja sen mukanaan tuomat tavoitteet olleet suinkaan epämääräisiä, kuten varsinkin vaalien aikaan syyteltiin.
 
– Kaikki tavoitteet kerrottiin selkeästi etukäteen.
 
– Kun keskustelua on vihdoin syntynyt, meidän kannattaisi jalostaa keskustelua uudelle tasolle ja näyttää valtakunnallista esimerkkiä kansanvaltaisesta keskustelukulttuurista, Oinonen sanoo, ja viittaa samalla kesäkuun alussa järjestettävään ensimmäiseen Poliittisen puheen päivään.
 
– Vuoropuhelu on aina nähtävä voimavarana. Asiat riitelevät, eivät ihmiset.

Tasoittumisen aikaa

Ritva Oinonen painottaa samaan hengenvetoon, että julkisuudessa syntynyt mielikuva koko ajan riitelevästä poliittisesta kentästä ei pidä paikkaansa.
 
– Julkisuuskuva on vääristynyt, kärjistyneempi kuin käytännön politiikan teko. Aika pitkälle me pystymme sopimaan ja neuvottelemaan ratkaisuista. Politiikassa pitää olla särmäkohtia jo aatteellisesta näkökulmasta ajatellen. Muuten meillä olisi yksi puolue, ja sehän ei ihmisille passaa, Oinonen selvittää näkemystään.
 
Hänen kokemustensa perusteella kunnallispolitiikka on jo tasoittunut edellisen valtuustokauden kuntaliitoskiiman jäljiltä.
 
Vuonna 1993 kunnallispolitiikkaa astunut, yhden valtuustokauden välillä happea vetänyt Oinonen sanoo hämeenlinnalaisen kunnallispolitiikan muuttuneen merkittävästi Elina Lehdon kaupunginjohtajakaudella.
 
– Hän toi Hämeenlinnaan kansalaisvaikuttamisen ja avoimuuteen pyrkivän ilmapiirin.

Miettimisen ajankohta

Kuntien talousongelmien karttuessa ja samaan aikaan lisääntyvien tehtävien vuoksi Ritva Oinonen haluaisi saada koko poliittisen kentän vakavasti pohtimaan asioiden tärkeysjärjestystä.
 
– Urheiluun ja kulttuuriin on pantu riittävästi pelimerkkejä. Kantolan tapahtumapuisto on oma lukunsa. Nyt on aika keskittyä peruspalveluihin sekä palvelutuotannon kehittämiseen.
 
Veroeurojen pistämistä tapahtumapuiston kaltaisiin hankkeisiin Oinonen ei pidä hyvänä ratkaisuna.
 
– Investointien pitää olla realistisia. Sudensuuhun ei kannata päätään ehdoin tahdoin laittaa. Kaupunki elää kriittisiä aikoja talouden osalta. Harkintakyvyn pitää säilyä sen vuoksi kirkkaana.
 
Oinonen haluaa pitää palvelutuotannon ohjat tiukasti kaupungin omissa käsissä.
 
– Kokonaan poissuljettu vaihtoehto eivät ostopalvelut ole, mutta niissä on aina tarkasteltava ratkaisuja asiakaspalvelun näkökulmasta, esimerkkinä vanhusten hoitotyö.
 
Ritva Oinosen mielestä Hämeenlinnassa yksi mietinnän paikka on se, millaista asuntotuotantoa jatkossa tarvitaan. Tuoko esimerkiksi pendelöinti, muulla töissä käyminen, kaupungille erityisiä haasteita. Erityisesti tulisi panostaa kohtuuhintaiseen vuokra- ja omistusasuntotuotantoon.
 
– Tähän kytkeytyy samalla hyvin monenlaisia asioita kaikilla palvelusektoreilla aina yritystoiminnasta alkaen.
 
Oinonen kehuu samalla Anna-Mari Ahosen panosta HHT-akselin rakentamisessa ja Hämeenlinnan sijoittumista merkittäväksi paikkakunnaksi Helsingin ja Tampereen välissä.
 
– Vapaaehtoisuuteen perustava seutuyhteistyö on tulevaisuuden arkea, Oinonen uskoo.
 
Ensimmäinen askel on luottamuksen uudelleen rakentaminen seutukunnan sisällä.
Oinosen mielestä sote-ratkaisut tulevat omalta osaltaan vaikuttamaan keskeisesti Hämeenlinnan tulevaisuuteen.
 
– Yhteinen näkemys ja tahtotila koko maakunnassamme ovat nyt palvelujen säilymisen ja kehittämisen suhteen tärkeää. Hämeenlinnan olisi hyvä kaupunkia ja seutukuntaa laajemminkin pohtia vaihtoehtoisia palvelujen järjestämismalleja.