Kanta-Häme

Professori: Tutkintapyynnöt eivät kuulu tavanomaiseen politiikkaan

Tutkintapyyntöjen tekeminen poliisille ei kuulu tavanomaiseen politiikkaan, arvioi valtio-opin professori Marja Keränen Jyväskylän yliopistosta.

Kuluneella valtuustokaudella ovat Hämeenlinnan kaupunginvaltuutetut tai kaupungin ylempi virkamiesjohto olleet osallisina kymmenessä poliisille tehdyssä tutkintapyynnössä, joissa kyse on ollut julkisten asioiden hoitamisesta.

– Onhan se todella vakava lyömäase, jos tällaiseen ryhdytään. Se menee ikään kuin normaalin demokraattisen käytännön yli, Keränen arvioi.

Hän ottaa esimerkkinä ministeri Lenita Toivakan (kok.) perheyhtiön verosuunnitteluasioiden ympärillä eduskunnassa ennen vappua velloneen kohun, jossa Toivakka syytti asian esiin nostanutta kansanedustaja Timo Harakkaa (sd.) valehtelusta. Politiikassa valehtelijaksi väittäminen on harvinaista.

Keränen huomauttaa, että esimerkiksi viime aikojen taloudellinen ilmapiiri kunnissa voi olla omiaan kiristämään tunnelmaa.

– Normaalipolitiikassa kiistellään, ja se on tarkoituskin. On vakavampi juttu, jos epäillään epärehellisyydestä tai käydään henkilöön, Keränen arvioi.

 

KAUPUNGINVALTUUTETTUIHIN ja johtaviin virkamiehiin liittyvät tutkintapyynnöt ovat johtaneet poliisitutkintaan harvassa tapauksessa.

Viimeksi esillä ollut tapaus oli, kun Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti huhtikuun lopussa jättää tutkintapyynnön kaupunginhallituksen jäsenestä Lulu Ranteesta (ps.).

Kaupunginhallituksen päätös pohjautui valtuuston tilapäisen valiokunnan mietintöön.

Lisäksi Ranne on ilmoittanut harkitsevansa tutkintapyynnön jättämistä kaupungin virkamiesjohdon toimista.

Vastaavasti luottamustoimistaan hyllytetty kaupunginvaltuutettu Kari Ilkkala (ps.) on valmistelemassa omaa tutkintapyyntöään, joka koskee kaupungin päätöksentekoa SCC-asiassa.

Tällä hetkellä jätetyistä tutkintapyynnöistä yksi on johtanut tuomioon käräjäoikeudessa. Muissa on syytteet jätetty nostamatta, esitutkinta on kesken tai se on päätetty jättää aloittamatta, koska aihetta epäillä rikosta ei ole ollut.

 

TUTKINTAPYYNNÖN tekeminen ei vielä tarkoita sitä, että asiassa olisi tapahtunut rikosta.

Rikoskomisario Riku Vihtilä Hämeen poliisista painottaa, että tutkintapyyntö ei välttämättä johda edes esitutkinnan käynnistämiseen.

Poliisi tekee tapauskohtaisen harkinnan jokaisen tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen kohdalla erikseen, ja esitutkinta käynnistetään, jos niin sanottu syytä epäillä rikosta -kynnys ylittyy.

 

ESITUTKINTAVAIHEESSA tutkinta voidaan myös esittää rajoitettavaksi, jolloin syyttäjä tekee poliisin esittelystä päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä tai keskeytyksestä. Esitutkinnan jälkeen syyteharkinnassa syyttäjä päättää, nostaako hän syytteen.

– Poliisin tehtävänä on nimenomaan rikosten tutkiminen, ei muiden oikeudellisten erimielisyyksien selvittäminen. Pelkkä väite ei vielä riitä ylittämään esitutkintakynnystä, vaan tutkinnan käynnistämiselle pitää esittää konkreettiset perusteet. Ilmoituksentekijän oma käsitys ei saa aikaan esitutkinnan käynnistämistä, Vihtilä sanoo. HäSa

 

LUE tiistain Hämeen Sanomista mistä kaikesta valtuutetut ovat tehneet tutkintapyyntöjä.