Kanta-Häme

Professori: ”Vähiten haittaa taloudelle”

Vihattu vero jakaa kansanedustajaehdokkaat lähes tasan puolesta ja vastaan. Lännen Median ja Hämeen Sanomien yhteiseen vaalikoneeseen vastanneista reilusta tuhannesta ehdokkaasta 48 prosenttia on sitä mieltä, että perintö- ja lahjavero pitäisi poistaa.

Perintö- ja lahjaveron säilyttämistä kannattaa niukka enemmistö, 51 prosenttia vastanneista ehdokkaista.

Vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista peräti 63 prosenttia on joko osittain tai täysin sitä mieltä, että lahja- ja perintövero pitää poistaa. Kansalaisten mielipide ei tule yllätyksenä Aalto-yliopiston vero-oikeuden professorille Heikki Niskakankaalle.

Professorin mukaan perintövero on ollut jo vuosikymmenten ajan vihatuin vero kansalaisten mielissä.

– Jos kysytään vain, että poistetaanko perintövero vai ei, noin 70–75 prosenttia kansalaisista on poistamisen kannalla. Jos esitetään jatkokysymys, että millä perintöverosta saatu tulo korvattaisiin, perintöveron poistamisen kannalla on enää noin 50–60 prosenttia kansalaisista.

Niskakangas sanoo, että taloustieteilijöiden mielestä perintövero on parhaita veroja: siitä on hänen mukaansa vähiten haittaa talouden kasvulle ja työllisyydelle ja se hidastaa kasvaneita varallisuuseroja.

Professorin mielestä kaikki panokset pitäisikin laittaa siihen, että lahjakkaat ja ahkerat työntekijät saadaan motivoitua ja pidettyä Suomessa. Sen takia hän painottaa ensisijaisesti työn verotuksen alentamista.

– Kansantalouden kasvu on riippuvainen kahdesta seikasta: tuottavuudesta ja työn määrästä. Työn verotusta alentamalla työn tarjonta lisääntyy, ihmiset tulevat töihin työelämän ulkopuolelta ja ahkerat ja lahjakkaat työntekijät, jotka ovat jo työelämässä, ovat motivoituneempia kouluttamaan itseään ja ponnistelemaan töissä.

Niskakangas jatkaa, että mikäli perintö- ja lahjavero poistetaan, ei työn verotukseen voida puuttua tarvittavissa määrin. Perintöveron tuotto vaihtelee vuosittain noin 500–600 miljoonan euron välillä.

Perintö- ja varallisuusveron poisto hyödyttäisi Niskakankaan mukaan eniten suurten, vanhojen sukuyhtiöiden omistajia.

– Voi kyllä sanoa, että veron poistaminen hyödyttäisi kaikkia, joilla on paljon varallisuutta.

Se, miksi kansalaiset vihaavat perintöveroa, on Niskakankaan mukaan epäloogista.

– Kun on kyse perheen sisäisistä varainsiirroista, siihen liittyy paljon tunnepitoisia, kielteisiä asenteita. Kielteinen käsitys veron huonoudesta on juurtunut syvälle, professori viittaa vuosikymmeniä jatkuneeseen veron vastustukseen.

Niskakangas on hivenen yllättynyt, että vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista lievä enemmistö haluaa säilyttää perintöveron. Hän sanoo, että vaalien lähestyessä ehdokkailla on paineita asettua perintöveroa vastaan, sillä kansan laaja vastustus on tiedossa.

Perintö- ja lahjaveron poistamisen kannalla olivat etenkin porvaripuolueet. Valtaosa kokoomuksen (79 prosenttia), rkp:n (73) ja keskustan (66) ehdokkaista on osittain tai täysin sitä mieltä, että perintö- ja lahjavero pitää poistaa. Vasemmistoliitto (90), demarit (85) ja vihreät (84) olivat lähes poikkeuksetta veron säilyttämisen kannalla.

Euroopassa perintöverosta ovat luopuneet esimerkiksi Norja, Ruotsi ja Itävalta.

 

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic