Kanta-Häme

Professorien mielestä kuntarajoista on pelkkää riesaa

"Elinvoima tulee uusista työntekijöistä, ei siitä, että on 50 vuotta samassa työpaikassa."
Yritysten elinvoima tulee uusista, koulutetuista työntekijöistä. Kuntarajoista on kehitykselle vain haittaa. Tuulettivat professorit Mari Vaattovaara ja Hannu Piekkola Kuntamarkkinoilla.

Kaupungistumista ei pysäytä mikään. Tutkimukset ovat jo vuosien ajan osoittaneet sen globaalisti ja myös Suomessa. Muuton suunta ei käänny lähivuosikymmeninäkään maaseudulle.

Tästä niin Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola että Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara todistivat yhdensuuntaisesti Kuntamarkkinoiden Kaupungistuminen ja talous -seminaarissa.

– Kaupunki on ihmisen paras käyttöliittymä, Piekkola siteeraa rikoskirjailija Jarkko Sipilää.

Yhdessä professorit neuvovat kehittämään alueita toiminnallisuuden, ei hallintorajojen pohjalta. Vyöhykeajattelusta on päästävä eteenpäin.

– Kehittäminen pitää tehdä toiminnallisten sykkivien rakenteiden pohjalta. Kunta- ja muilla hallintorajoilla ei saisi olla merkitystä, Vaattovaara korostaa.

Piekkolalla on jaettavanaan hämmentävä tutkimustulos. Hän on tutkinut yritysten aineetonta pääomaa. Hänen mukaansa merkittävin aineeton pääoma on uudet työntekijät.

– He tuovat mukanaan uutta ajattelua ja ideoita. Niiden myötä yrityksen toiminta kehittyy.

Itse asiassa yritysten kannattaisi vaihtaa työntekijänsä 5-10 vuoden välein.

– Elinvoima tulee uusista työntekijöistä, ei siitä, että on 50 vuotta samassa työpaikassa, Piekkola päättelee.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kompaa Piekkolaa.

– Keski-Euroopan kasvukeskuksissa kysyttiin 25-50-vuotiailta korkeakoulutetuilta työntekijöiltä, miksi he ovat siellä, missä nyt ovat.

Tärkeimmäksi syyksi nousi luonnollisesti työpaikka, mutta kakkoseksi tulivat henkilökohtaiset verkostot, tuttuus sekä se, että pystyy vaihtamaan työpaikkaa noin 5 vuoden välein.

– Dynamiikkaa pitää olla. Työpaikkaliikkuvuus on olennaista menestyvälle kaupungille, toteavat molemmat professorit.

Helsinkiläisistä noin 10 prosenttia asuu kantakaupungissa.

– Muut asuvat jossain muualla – esikaupungeissa ja lähiöissä tai lähikylissä kuten Tanskassa ja Amsterdamissa.

Vaattovaaran neuvo on kehittää kaupunkeja muuttuviksi ja monikeskuksellisiksi.

Olennaista on myös koulutustaso.

Nyt Suomessa pojista 20 prosenttia lopettaa koulunkäynnin peruskouluun.

– Tämä on erittäin huolestuttavaa. Kouluttamattomille tarjolla olevien työpaikkojen määrä supistuu koko ajan. Vuonna 1987 niitä oli noin miljoona, vuonna 2014 enää 300 000.

Samaan aikaan monilla aloilla on pulaa koulutetusta työvoimasta, mikä sekin on omiaan rokottamaan elinvoimaa. HÄSA

Unohtunut pääoma

Vähän kylmäsi kuunnella talousproffa Hannu Piekkolan sanomaa, kun unohtui samaan työpaikkaan peräti 40 vuodeksi.

Missä sfääreissä Hämeen Sanomat olisikaan, jos olisin 35 vuotta sitten nostaa kytkintä ja samoin seuraajani aina 5 vuoden välein.

Mutta mies on oikeassa. Tietty vaihtuvuus tuo firmaan uusia tuulia. Työpaikkaa vaihtaessaan myös työntekijä oppii ja omaksuu uutta.

Sitä paitsi se on nykyään lähes ainoa konsti saada palkankorostus.

Proffat ovat oikeassa myös kunta- ja muissa rajoissa. Ihmiset hakeutuvat yli rajojen, jos se on mahdollista.

Miksei toimintoja sitten kehitetä luonnollisten ”sykkivien rakenteiden” mukaan.

Siksi, että on pyhä byrokratia, normit, joista ei vaan päästä eroon.