Kanta-Häme

Psykoosin geenitutkimus alkanut lupaavasti

Tampere

Viime vuonna aloitettu psykoosisairauksien periytyvyyttä selvittävä SUPER-tutkimus on saanut hyvän vastaanoton.

Kansainväliseen tutkimushankkeeseen, joka tavoittelee Suomessa 10 000 tutkimushenkilöä, osallistui vuoden 2016 loppuun mennessä 2789 potilasta.

– Tutkimus jatkuu vuoden 2018 loppuun asti, ja tavoitteemme Kanta-Hämeessä on 300–400 tutkimushenkilöä, sanoo aluekoordinaattori Kimmo Suokas Taysista.

Psykoottisiin häiriöihin tiedetään liittyvän periytyvää alttiutta, mutta niille altistavia geenimuotoja tunnetaan tällä hetkellä vain vähän. Yhdysvaltalainen Stanley Center for Psychiatric Research -tutkimus aloitettiin ensimmäisenä Suomessa, ja sen on tarkoitus laajentua jatkossa ainakin Meksikoon, Japaniin, Kiinaan ja useaan Afrikan valtioon.

Tavoitteena on kerätä yli 100 000 näytettä maailmanlaajuisesti.

Taysin tutkimusalueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Hämeenlinnan, Lahden ja Seinäjoen seudut. Tutkimukseen voivat osallistua täysi-ikäiset, joilla on todettu jossakin elämänvaiheessa psykoottinen häiriö, esimerkiksi psykoottinen masennusjakso, skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Tutkimus voidaan tehdä psykiatrian poliklinikoiden, terveyskeskusten tai asumisyksiköiden tiloissa.

– Tutkimustiimimme on käynyt loppuvuodesta Kanta-Hämeen keskussairaalan tiloissa, ja nyt alkuvuodesta on tarkoitus aloittaa tutkimukset myös Hämeenlinnan kaupungin terveyspalvelujen kautta, kertoo Suokas.

Tutkimukseen voi ilmoittautua lääkärin, hoitajan tai verkkosivujen www.superfinland.fi kautta. Tutkimuskäynti kestää noin 1,5 tuntia, ja se koostuu haastattelusta, mittauksista ja verinäytteen antamisesta. Osallistuminen ei edellytä etukäteisvalmistelua.

Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa sellaisia biologisia mekanismeja, jotka mahdollistavat uusien hoitokeinojen ja lääkeaineiden kehittämistä.

– Suomessa 2–3 prosenttia väestöstä saa elämänsä aikana diagnoosin jostakin psykoottisesta häiriöstä. Tällä tutkimuksella pyrimme tavoittamamaan heistä noin joka kuudennen, sanoo Suokas.

Jo kerättyjen 2000 suomalaisnäytteen analysointi on aloitettu, mutta tutkimuksen maailmanlaajuiset tulokset valmistuvat vasta vuoden 2020 tienoilla.

– Meidän jokaisen geenit ovat erilaisia, ja jotta merkittävät erot nousevat esiin, tarvitaan valtavia määriä ihmisiä. Nyt kerättävä pooli laajenee ensimmäistä kertaa muillekin mantereille kuin Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Tutkimushankkeen rahoitus kulkee Harwardin yliopiston kautta. Sen yhteydessä toimiva Stanley Center on nimetty kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän pojan mukaan, jonka miljardööri-isä on rahoittanut psykiatrista tutkimusta sadoilla miljoonilla dollareilla.

Kaikilta tutkimukseen osallistuvilta kysytään, saako heidän näytteistään kerätyt tiedot tallentaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään biopankkiin.

– Tämän hankkeen hienous on se, että Stanley Center saa heitä kiinnostavaa dataa, mutta kaikki Suomessa kerättävä aineisto jää myös meille akateemisen tiedekentän käyttöön.

Suokas kehuu Suomen biopankkeja koskevaa lainsäädäntöä hyväksi.

– Käsittääkseni ensimmäisenä koko maailmassa, se takaa sekä tietoturvan että tiedon saannin.