Kanta-Häme

Puhe on vahva ase digiajalla

Pohjoisnorjalaisessa vuoristomökissä alkaa tauoton puhelimen pirinä. Näytölle ilmestyy kerta toisensa jälkeen viesti: ”Oletko elossa?”

On alkuiltapäivä heinäkuun 22. päivänä vuonna 2011, ja puhelimeen tarttuu Hans Kristian Amundsen. Toisella puolella Norjaa on juuri tapahtunut kaksi terrori-iskua Utøyan saarella ja Oslon hallintokorttelissa.

Amundsen hälytetään heti Osloon, koska hän on tuolloin Norjan pääministeri Jens Stoltenbergin valtiosihteeri.

Amundsenin vastuulla on pukea sanoiksi se, miten Norja reagoi tragediaan.

Hän pääsee pakoon puhelimesta tulvivaa sekasortoa vasta lentokoneessa. Tunnin lentomatkan aikana kirjoitetut 353 sanaa ovat jääneet kriisiviestinnän historiaan.

Amundsen kirjoitti pääministerille iskuja seuranneen kuukauden aikana puheen joka toinen päivä.

Kokonaisia kansakuntia koskettavat kriisit ovat nykyään valitettavan yleisiä, mikä vaatii valtionjohtojen kannanottoja.

Viimeksi sunnuntaina Yhdysvaltain Orlandossa menehtyi ainakin 50 ihmistä homoklubilla tapahtuneessa ammuskelussa, ja presidentti Barack Obama joutui jälleen vetoamaan aselakien tiukentamisen puolesta.

Amundsen vertaa Norjan terrori-iskujen aikaan kirjoittamiaan puheita etenkin Suomen päättäjien viestintään täällä tapahtuneiden kouluampumisten jälkeen.

Hänen mukaansa valtaapitävien puheet ovat paras keino tukea kansaa surun keskellä.

Norjan tragedian jälkeen maailma kuuli uuden tavan suhtautua väkivaltaan ja terroriin. Sekä johtajat että tavalliset ihmiset ympäri maailmaa arvostivat sitä, kuinka Norja pyysi kriisin keskellä lisää demokratiaa, avoimuutta ja arvokkuutta.

– Uskon ja toivon, että se on vaikuttanut myös muiden valtioiden viestintään kriisitilanteissa, Amundsen sanoo.

Puheen rooli ei Amundsenin mielestä katoa, vaikka verkkoviestintä yleistyy. Puhe on digiajalla vahva ase, joka erottuu lyhyiden viestien joukosta edukseen.

– Twitter on hauska, mutta puhe on vakava. Puheessa pitää ajatella sanomisiaan uudelleen sekä viestiä arvopohjaisesti ja totuudenmukaisesti. Siihen ei Twitter pysty.

Valtiojohdon puheissa olennaista on Amundsenin mukaan se, että omaa kansaa pitää rauhoitella. Heille on kerrottava avoimesti, mitä päättäjät ja viranomaiset aikovat tehdä.

Samalla tulee muistaa, että koko maailma kuuntelee.

Suurin riski on Amundsenin mielestä siinä, että viestintä perustuu vääriin johtopäätöksiin. Johtajien tulee kertoa myös se, mitä he eivät tiedä.

Päätehtävä on antaa shokissa olevalle kansalle suunta, ja viesti pitää tasapainottaa kriisin luonteeseen.

– Puheen pitää perustua kriisitilanteessa kansakunnan arvoihin, muttei asemiestä vastaan voi mennä ruusujen kanssa. Pariisin ja Belgian iskujen jälkeen retoriikka oli hyökkäävämpää, koska terrori oli niin massiivista. HÄSA

Päivän lehti

18.1.2020