Kanta-Häme

Puhelin siirtyi korvalta käteen

 

Kännykkä taipuu paljon muuhunkin kuin puhumiseen. Ja tulevaisuudessa kännykän voi saada tekemään asioita vaikka oikeasti taivuttelemalla.
 
 
 
Miten on mahdollista, että joskus on tultu toimeen ilman kännyköitä? Hah, joskus. Kännykkä kolkuttelee nyt keski-ikäisyyden epämääräistä rajapyykkiä. Huhtikuussa sen syntymästä tuli kuluneeksi 40 vuotta.
 
Suomalaisten arkivarusteeksi matkapuhelimet vakiintuivat vasta 90-luvulla. Alkuvaiheessa luuri korvalla liikkuvia ihmisiä tuntui olevan joka puolella. Puhumisen tarve oli valtava.
 
Nykyään kännykkä kulkee matkassa kuin avainnippu. Kotoa lähtiessä se poimitaan mukaan, illalla palatessa lasketaan pöydälle.
 
Alussa matkapuhelinten käyttö oli yksinkertaisimmillaan; niillä soitettiin ja lähetettiin tekstiviestejä.
 
Sitten tuli verkkoyhteys. Kännykällä pääsi surffailemaan internetissä, sen avulla saattoi hakea tietoa ja käydä lukemassa vaikka sähköpostinsa.
 
Enää ihmiset istu välttämättä luuri korvallaan junassa. Kännykkä on kassissa tai kädessä. Sen avulla kuunnellaan musiikkia, luetaan verkkolehtiä ja tehdään statuspäivityksiä.
 
Puhelin laskee askeleesi
Matkan varrella kännykkä on muuttunut myös ulkoisesti. Valtavasta matkahalosta lähdettiin kohti mahdollisimman pientä kännykkää ja älypuhelinaikana laitteiden koko on alkanut jälleen kasvaa. Nyt kännykkä muistuttaa yhä enemmän ja enemmän tietokonetta.
 
Mutta entä jatkossa, mihin kehitys johtaa? Vastaus saattaisi löytyä Espoon Otaniemessä toimivasta Nokian tutkimuskeskuksesta.
 
– Teknologia kehittyy edelleen seuraavan 5–10 vuoden aikana: voidaan siirtää kuvaa yhä parempilaatuisena ja nopeammin, langattomasta tiedonsiirrosta tulee yhä nopeampaa. Tulee uusia, erilaisia komponentteja. Sensoreita on jo nyt puhelimessa ja niitä tulee lisää, ennustaa Nokia Research Centerin johtaja Hannu Kauppinen.
 
Puhelimissa oleva kosketuskäyttöliittymätekniikka kehittyy sekin edelleen. Jatkossa puhelinta ei ehkä tarvitse enää kosketella, vaan asiat tapahtuvat yksinkertaisesti puhelinta heiluttelemalla tai taivuttelemalla.
 
Tekniikan kehittyminen ei tarkoita Kauppisen mukaan ainoastaan nopeuden ja datan määrän lisääntymistä, vaan aivan uusia käyttötarkoituksia.
 
Erilaisia skenaarioita voidaan toki aina esittää, lopulta kuluttajien mieltymykset ratkaisevat, mistä lähdetään rakentamaan todellisuutta. Kauppinen uskoo, että puhelimissa jo nyt olevia sensoreita – esimerkiksi gps, kiihtyvyysanturi, kompassi –hyödynnetään tulevaisuudessa yhä enemmän.
 
– Niillä voidaan seurata vaikka liikenteen kulkua ja sujuvuutta tai vaikka omaa urheilusuoritusta. Niitä voi käyttää askelmittareina ja niiden avulla voi seurata oman kuntonsa kehittymistä. Puhelimen käyttö sensorina sen sijaan, että se on pelkkä multimediapääte, voi olla yksi tulevaisuuden trendeistä.
 
Kännykkä korvaa käteisen
Kännykkäkaupassa ihminen mykistyy. Luureja on jos jonkinlaisia ja kaikenlaisia sovelluksiakin ne pitävät sisällään. Valtaosa sovelluksista on kuitenkin tavalliselle kännykänkäyttäjälle täysin turhia. 
 
Uuden puhelimen hankintakriteereitä on selvitelty muun muassa Taloustutkimuksen tekemässä Web & Mobile Tracking -tutkimuksessa. Esille nousivat tarve puhelimen käyttöön työvälineenä, esimerkiksi sähköpostin ja sähköisen kalenterin avulla. Matkapuhelinostoksia suunnittelevat toivoivat kännykän toimivan myös tiedonhaun ja asioinnin apuvälineenä sekä erilaisten medioiden käyttöalustana.
 
– Matkapuhelin on käytännössä usein tietokone, jonka monien ominaisuuksien hyödyntäminen rakentuu nettiyhteyden varaan. Noin puolet suomalaisista matkapuhelinten käyttäjistä surffaa puhelimellaan verkossa ja kasvava joukko käyttää sosiaalista mediaa, katsoo videoita ja käyttää Spotifyn tapaisia musiikin suoratoistopalveluita, summaa markkinatutkija Jaakko Hautanen Taloustutkimukselta.
 
Kaiken tämän lisäksi matkapuhelimia hyödynnetään myös ostosten teossa. Kännyköiden avulla ostetaan julkisen liikenteen matkalippuja tai vaikka välipaloja automaateista.
 
– NFC-teknologiaan perustuvan lähimaksamisen myötä matkapuhelimella maksamisen kulttuuri voi muuttua reippaastikin, sillä tällöin puhelinta tarvitsee vain vilauttaa lukijalle maksun hetkellä. Näin puhelin voisi korvata käteisen ja korttien käytön kauppareissuilla, Hautanen sanoo.
 
Perusluuri kelpaa johtajallekin
Herää kysymys. Jos matkapuhelimen avulla voi hoitaa kaikki ne asiat, jotka nyt tehdään kotikoneella, mihin kotikonetta enää tarvitaan? Häviävätkö kotikoneet? Hannu Kauppinen ei lähde ennustamaan.
 
– Jonain päivänä saatetaan tulla siihen tulokseen, että ei kannata pitää paikallaan olevaa tietokonetta, kun kerran mukanakin voi sellaista kuljettaa. Silloin mukana kuljetettavien koneiden määrä ehkä kasvaa.
 
Älykkyyden lisääntyminen ei koske ainoastaan matkapuhelimia, vaan älykkyyttä on myös kodinkoneissa, autoissa ja vaikkapa ruohonleikkureissa.  Älypuhelin ei ole ainoa laite, jolla pääsee internettiin. Siinä mielessä tietokoneet eivät häviäkään, vaan ne ovat osana ympäristöä.
 
Toisaalta, entä jos laitteet muuttuvat jatkuvasti älykkäämpään suuntaan, kuka enää jatkossa kaipaa perusluuria?
 
– Itse asiassa ostin juurin perusluurin itselleni. Maailmassa on myös paljon ihmisiä, jotka ostavat ensimmäistä kännykkäänsä, eikä heidän ole varaa ostaa kovin kallista kännykkää. Perusluureissa on sellainen jännä piirre, että niissä tuppaa akku kestämään hyvin pitkään, Kauppinen sanoo. (HäSa)