Kanta-Häme

Puhelinlankojen laulu vaimenee

Muistatteko vielä lankapuhelimen? Muistoiksi ne pian jäävät, ainakin Viestintäviraston tilastojen valossa.

Vuoden 2007 kesäkuun lopussa Suomessa oli vielä 1,83 miljoonaa lankapuhelinliittymää. Samana ajankohtana vuonna 2014 liittymiä oli jäljellä 690 000.

Seitsemässä vuodessa maasta oli hävinnyt siis 1,1 miljoonaa liittymää. Lankaliittymiä oli viime vuonna 38 prosenttia seitsemän vuoden takaisesta määrästä. Puheminuutit olivat pudonneet 23 prosenttiin vuoden 2007 tasosta.

– Puheluminuuttimääristä näkyy suoraan, että matkapuhelinliittymät ovat korvanneet lankapuhelimen, Viestintäviraston erityisasiantuntija Mari Österberg kertoo.

Lankapuhelinliittymiä ajetaan alas pitkin maata, ja on enää ajan kysymys, milloin nykyiset gsm- ja umts-verkot korvautuvat.

Ei velvoitetta lankaliittymään

Puhelinoperaattoreita sitoo Suomessa yleispalveluvelvoite, joka on kirjattu viestintämarkkinalakiin. Tämä tarkoittaa sitä, että yleispalveluyritykseksi nimetyn teleyrityksen on syrjimättä ja avoimesti tarjottava omalla toiminta-alueellaan puhelin- ja internetyhteydet kaikille.

Österbergin mukaan yleispalveluvelvoite ei kuitenkaan katso sitä, millä teknologialla varsinainen palvelu tarjotaan.

– Jokaisella Suomessa asuvalla ja jokaisella suomalaisella yrityksellä on oikeus toimivaan puhelinliittymään. Teleyritys saa valita toteutustavan, Österberg kertoo.

Puheluminuuttien valossa lankapuhelinta kuitenkin yhä käytetään. Vuoden 2014 alkupuolella lankapuhelimilla puhuttiin liki 500 miljoonaa minuuttia, siis keskimäärin noin 722 minuuttia jokaista lankaliittymää kohti.

Matkapuhelinliittymillä puhuttiin samassa ajassa 7,66 miljardia minuuttia, yli 10 kertaa enemmän. Yhtä liittymää kohti keskimääräinen minuuttimäärä on noin 818 minuuttia.

Retrolaitteet viehättävät

Lankapuhelinta voidaan pitää perinteisistä syistä, ja suurin käyttäjäryhmä ovat iäkäs väestönosa. Syitä voi kuitenkin olla muitakin.

Hämeenlinnalainen Ulla Simola on pitänyt kiinni vanhasta liittymästään paitsi siksi, että jotkut tuttavat soittavat hänelle edelleen lankapuhelimeen. Simolalla on kuitenkin toinen, hieman erikoisempi peruste.

– Joitakin vuosia sitten Ericssonin klassikkomallin Cobra-puhelimen kopioiminen tuli mahdolliseksi, koska mallisuoja oli vanhentunut. Olin Maarianhaminassa, ja siellä olevan liikkeen ikkunassa oli Cobra. Menin melkein tajuttomaksi, ja ostin mallin itselleni, Simola toteaa.

Tällä hetkellä Cobra-kopio on Simolan kotona eteisen pöydällä, ja puhelin edelleen toimii, kiitos liittymän.

– Muuten puhun lankaliittymällä todella vähän, ehkä muutaman kerran kuukaudessa. Taloudellisesti arvioituna sen pitäminen on ihan hölmöä, säästäisin ehkä satasen vuodessa, jos lakkauttaisin liittymän. Toistaiseksi kuitenkin pidän sen, Simola tiivistää.

Gsm poistumassa?

Lankaliittymien perään haihatteleville voi olla kova pala, että operaattorit ovat vuosien ajan poistaneet vanhoja lankapuhelimien kuparikaapeleita ja korvanneet niitä moderneilla valokaapeleilla.

Samalla myös gsm- ja umts- eli 3G-verkot alkavat hiljalleen väistyä uusien 4G-yhteyksien tieltä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että datapuhelut korvaavat käytännössä kokonaan nykyiset puhelut.

Viestiverkkoasiantuntija Klaus Nieminen Viestintävirastosta arvioi, että kehitykseen menee vielä kuitenkin joitakin vuosia.

– Luulisin, että perinteiset gsm- ja umts-verkot tulevat olemaan ainakin vuoteen 2020 asti käytössä. Ensimmäiseksi nämä uudet liittymät tulevat vanhojen verkkojen rinnalle. On ennenaikaista sanoa, koska vanhoista verkoista voidaan kytkeä niin sanotusti sähköt pois.

Entä koska lankapuhelin kuolee?

– Se on hyvä kysymys. Operaattorit alkavat korvata vanhaa tekniikkaa, ja vanhojen puhelinverkkojen vanha keskusinfrastruktuuri vanhenee käsiin. Varaosia ei enää valmisteta, Nieminen toteaa. (HäSa)