Kanta-Häme Hämeenlinna

Puhemies Matti Vanhanen tekee töitä Hämeenlinnassa valmistetun pöydän ääressä

Osa eduskuntatalon kivitöistä ja huonekaluista on Hämeenlinnasta. Urakat olivat kuitenkin liian suuria pienille yrityksille ja ne ajautuivat konkurssiin.
Huhdan huonekalutehtaan tekemiä huonekaluja on esillä paljon eduskunnassa. Muun muassa puhemiehen työhuone eduskuntatalossa on kalustettu E.Huhdan tuotteilla. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Huhdan huonekalutehtaan tekemiä huonekaluja on esillä paljon eduskunnassa. Muun muassa puhemiehen työhuone eduskuntatalossa on kalustettu E.Huhdan tuotteilla. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Hämeenlinna on aina röyhistellyt rintaansa sillä, että paikallinen kiviveistämö teki 1920-luvun lopussa eduskuntatalon kivityöt Kalvolan graniitista. Jälki oli komeaa, mutta koitui lopulta Vihtori Heinäsen (1869-1948) kohtaloksi, kun kiitosta ja kunniaa niittänyt yritys ajautui lopulta konkurssiin vuonna 1937.

Yhtä karvaan kohtalon koki myös Heinäsen ikätoveri Emil Huhta (1887-1943), joka haukkasi Heinäsen tavoin liian suuren palan eduskuntatalon rakennustöistä. Huhta alkoi tehtaineen valmistaa eduskuntataloon huonekaluja, mutta ajautui kiviveistämön tavoin konkurssiin vielä samana vuonna eli 1937.

Ainoastaan kolmas eduskuntatalon sisustamiseen osallistunut hämeenlinnalainen, muotoilija Greta Skogster, selvisi urakastaan kuivin jaloin, mutta hän olikin ehtinyt muuttaa kutomonsa Hämeenlinnasta Helsinkiin jo vuonna 1929. Skogster suunnitteli rakennukseen toinen toistaan komeampia mattoja.

Emil Huhdasta vain vähän tietoa

Huhdan puusepäntehtaasta ja sen vetäjästä tiedetään valitettavan vähän. Arvostettu mies joka tapauksessa oli. Paikalliset lehdet innostuivat kehumaan tehdasta vuonna 1927, kun se osallistui huonekalumessuille Helsinkiin kahdella kalustolla ”jotka ovat saaneet erittäin kiittävän arvostelun”.

Huhta oli syntynyt Hattulassa ja opiskellut Helsingissä J.Erikssonin huonekaluliikkeessä. Oman tehtaan hän perusti Hämeenlinnaan 30-vuotiaana vuonna 1917. Tehdas toimi ensin Palokunnankadulla, mutta muutti sitten vuonna 1924 Raatihuoneenkatu 31:ssä olleeseen vanhaan polkupyöräverstaaseen, jonka Huhta oli ostanut muutamaa vuotta aikaisemmin.

Puusepäntehtaan taival oli komea, mutta lyhyt.

Huhta oli ilmeisen nykyaikainen yrittäjä, joka osallistui paljon erilaisille huonekalumessuille Suomen eri puolilla. Tehtaan valmistamilla huonekaluilla sisustettiin lukuisten yritysten tiloja Hämeenlinnassakin, mutta ilmeisesti yrityksellä ei ollut mahdollisuutta suurempaan tuotantoon. Kun tehtaan huonekaluja tilattiin parhaillaan rakennettavaan eduskuntataloon, eivät rahkeet enää riittäneet.

Emil Huhta teki lopulta tehtaineen konkurssin vuonna 1937. Tehtaan talo myytiin pakkohuutokaupalla ja sen osti makeistehtailija Feodorof Wasiljeff. Makeistehdas Pohjolan-Koitto toimikin aivan nykyisen Kumppanuustalon vieressä noin 30 vuotta.

Läpivärjättyä jakarandaa

E.Huhdan tehdas oli erikoistunut nahkapäällysteisten huonekalujen tekemiseen. Huonekalut tehtiin niinkin erikoisista ja varmasti erittäin kalliista materiaaleista kuin läpivärjätystä jakarandasta, meanderkuvioidusta (jatkuva koristekuvio) mahongista, loimukoivusta ja ebenpuusta. Kaikki huonekaluissa käytetyt materiaalit eivät ole enää edes sallittuja huonekaluteollisuudessa.

Huhdan huonekaluja on yhä edelleen paljon käytössä eduskuntatalossa. Istuntosalin tuolit ovat puusepänliike Emeliuksen, mutta muiden tilojen huonekaluissa on paljon hämeenlinnalaista tuotantoa. Huhta on tehnyt tiloihin esimerkiksi puhemiehen, pääsihteerin ja valiokuntahuoneen komeat sohvat ja työpöydät sekä lukuisia pienempiä huonekaluja. HäSa

Työteliäs puuseppä

Puuseppä Emil Huhta syntyi Hattulassa vuonna 1887

Aloitti oman tehtaan Hämeenlinnassa 1917

Tehdas toimi aivan Hämeenlinnan keskustassa

Huhdan erityisalana oli jalopuiset huonekalut, jotka oli päällystetty nahalla.

Tehtaan huonekaluja myytiin paljon julkisiin rakennuksiin Suomen eri puolilla.

Yritys meni konkurssiin 16.3.1937