fbpx
Kanta-Häme

Puiden ystävät etsivät hengenheimolaisia

Puutarhuri Timo Koskinen ja hortonomi Tapio Ykspetäjä tunnustautuvat puiden ja puuvartisten kasvien ystäviksi. Nyt miehet suunnittelevat kerhon perustamista, jotta saisivat koottua samanhenkisiä ihmisiä yhteen.

– Usein on antoisinta, kun jonkin alan ammattilaiset ja harrastajat kokoontuvat, ja se olisi tavoitteena tässäkin, hattulalainen Timo Koskinen sanoo.

Suomessa toimii valtakunnallinen puuvartisiin kasveihin erikoistunut yhdistys eli Dendrologian Seura, ja Koskinen ja Ykspetäjä suunnittelevat sille paikallisyhdistystä eli “Hämeen kerhoa”. Mitään virallista ei ole vielä lyöty lukkoon, vaan miehet toivovat yhteydenottoja kiinnostuneilta.

Paljon komeita vanhoja puita

– Hämeenlinnan seudulla on paljon hienoja puistoalueita ja yksityisiä puutarhoja ja niissä komeita, vanhoja puita. Voisimme järjestää tutustumisretkiä kiinnostaviin kohteisiin, kerätä tietoa vanhojen puiden historiasta ja bongata eri lajeja, Koskinen ja Ykspetäjä sanovat.

– Bongattavaa tällä seudulla riittää. Lajivalikoima on erittäin runsas, sillä alueen kasvistossa näkyy sekä venäläisen sotaväen, rautatien että kartanokulttuurin jäljet.

Itäisiä erikoisuuksia ovat esimerkiksi tsaarinpoppeli ja saarnivaahtera sekä Hämeenlinnan rautatieaseman nurkalla kasvava japanilainen katsura. Se on pensas, mutta vanhat yksilöt kasvavat korkeiksi ja rautatieaseman katsurakin yltää ohi rakennuksen katon.

– Tämä on ainakin yksi suurimmista Suomessa kasvavista yksilöistä ellei suurin, Koskinen sanoo.

Turengissa asuvan Ykspetäjä huomauttaa, että Hämeenlinna on kuuluisa myös lehmuksistaan, joita on eri lajeja ja useita eri kantoja ja lajikkeita.

Muoti vie varmat lajit

Puutarha-alan ammattilaisina Koskista ja Ykspetäjää arveluttaa nykyinen puutarhakaupan suuntaus, jossa muutama muotikasvi sivuuttaa perinteiset, kestäviksi tiedetyt lajit. Esimerkiksi tuijia ja pieniä tuontihavuja on nyt tarjolla joka kaupassa.

– Se köyhdyttää taimistojen valikoimia. On olemassa noin 150 puuvartista kasvia, jotka menestyvät meillä, mutta taimistot kasvattavat niistä vain pientä osaa.

Koskinen ja Ykspetäjä suunnittelevat, että uusi yhdistys voisi myös koota tietoa täällä uusien puuvartisten kasvilajien ja lajikkeiden menestyksestä Hämeenlinnan korkeudella.

– Nyt myydään esimerkiksi kirsikkalajikkeita ja magnoliaa, joiden menestymisestä tällä alueella ei välttämättä ole varmuutta. Olisi kiinnostavaa saada tietoa siitä, miten kotipuutarhureiden kokeilut ovat onnistuneet.

Kiinnostuneet voivat ilmoittautua puuharrastajien pariin esimerkiksi Timo Koskisen facebookiin perustaman keskusteluryhmän (Puutarhuri Koskinen) kautta. (HäSa)

Menot