Kanta-Häme

Pulkkinen lähtee EU:n myrskyn silmään

Panssariprikaatissa pitkään palvellut Esa Pulkkinen valmistautuu parhaillaan uuteen merkittävään EU-tehtävään.

Tasavallan presidentti ylensi Pulkkisen, 58, helmikuun alussa kenraaliluutnantiksi. Hän siirtyy toukokuussa Brysseliin Euroopan unionin sotilasesikunnan päälliköksi.

Paikka on tuttu, mutta tilanne on nyt aivan erilainen kuin edellisellä kerralla. Pakolaiskriisi on vienyt EU-esikunnan myrskyn silmään.

– Turbulenssi Euroopassa, EU:ssa ja maailmalla on kova.

Vuonna 2008 ei ollut vielä edes finanssikriisiä, kun Pulkkinen suuntasi edellisen kerran Brysseliin.

– Euroopan noste oli silloin hyvä, mikä näkyi myös sotilaallisella puolella. Kaikki oli uutta, innostus kova ja brititkin olivat täysillä mukana.

Esimerkiksi Somalian rannikolla avustuskuljetuksia turvannut EU:n Atalanta-operaatio oli menestys.

Rajun muutoksen turvallisuusympäristöön toivat Ukrainan kriisi ja Krimin valtaus vuonna 2014.

Vielä isompi ongelma on kuitenkin pakolaiskriisi ja siihen vastaaminen.

– Voidaan ajatella, että pakolaiskysymys on iso ulkoinen uhka. Pitäisi kaiken aikaa kuitenkin myös kysyä, miten pakolaisongelmaan osataan vastata EU:n ja jäsenmaiden sisäisenä asiana.

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat entistä lähempänä toisiaan.

– Minulla on iso huoli siitä, mitä pakolaiskriisi tekee Euroopan yhtenäisyydelle. Henkilökohtaisen kauhukuvani mukaan se voi johtaa kilpailuun ja eturistiriitoihin, paluuseen yhdentymistä edeltäneeseen aikaan.

Terrorismin uhka Euroopassa on edelleenkin Pulkkisen mukaan todellinen.

– Terrorismilla on kasvualustaa ainakin niin kauan kuin kriisipesäkkeet säilyvät Lähi-idässä ja Afrikassa.

On olemassa huoli, etteivät perinteiset keinot terrorismin vastaisessa taistelussa enää riitä. Ne ovat vain vaikuttamista kriisien seurannaisvaikutuksiin.

Syyrian kriisin poliittisella ratkaisulla olisi Pulkkisen mukaan välittömiä myönteisiä vaikutuksia. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että EU olisi nykyistä aktiivisemmin mukana ratkaisussa, koska maan jälleenrakennuskin jää todennäköisesti EU:lle.

Suomea ei sotilaallisesti uhkaa kukaan, mutta tilannetta pitää Pulkkisen mielestä seurata tarkasti.

Jännitys on kiristynyt kevään 2014 jälkeen selvästi Itämeren piirissä.

– Venäjän toimintaa Ukrainan suuntaan osattiin pelätä, mutta ei sittenkään odottaa.

Tietoisuus siitä, että sotilaalliset uhkat ovat todellisuutta, on aikaisempaa vahvempi samoin kuin siitä, ettei Suomi voi jäädä syrjään, jos kriisi lähialueilla puhkeaa.

– Euroopan ja Itämeren vakaus ovat meille todella tärkeitä asioita. Meillä on kuitenkin pidetty puolustuksesta huolta ja olemme valmiita puolustamaan tätä maata.

Turvallisuusympäristön muutos lisää myös sotilaallisten harjoitusten ja Nato-yhteistoiminnan aikaansaamia poliittisia jännitteitä.

– On sinänsä hyvä, että keskustelua käydään, sehän kuuluu demokratiaan. Yhteistoiminnassa on kuitenkin vaikea nähdä hirveitä draaman aineksia.

Esa Pulkkisen mukaan valtiojohtokin on ollut harjoituksista hyvin informoitu.

– Meillä ei ole hallinnossa salaamiskulttuuria.

Etenkin meri- ja ilmavoimien toiminnassa kansainvälisillä harjoituksilla on aivan ratkaiseva merkitys. Sama koskee yhä enemmän myös maavoimia.

– On selvää, että maavoimien volyymit vain kasvavat. Sotilaiden on pidettävä ammattitaitoaan yllä: tarkoituksena on oman kansallisen puolustuksen vahvistaminen.

Suomalaisupseereista vain kenraali Gustav Hägglund on toiminut EU:ssa Esa Pulkkista korkeammassa asemassa, EU:n sotilaskomitean puheenjohtajana.

– Valmistautuminen, tutustuminen ihmisiin ja asioihin on nyt erittäin tärkeää.

Pulkkinen on muistellut aikaisempia EU-komennuksia hiljattain yhdessä Hägglundin kanssa.

– Tehtävään piti hypätä erittäin lyhyellä paloajalla.

Pulkkinen esikuntineen tuo EU-hallintoon ja diplomatiaan sotilaallista näkemystä.

– Olen ollut viime vuodet sellainen harmaan alueen soturi, luonnehtii Pulkkinen toimintakenttäänsä, joka edellisessä tehtävässä oli enemmän poliittinen.

Uusi tehtävä on kuitenkin sotilastehtävä.

Sotilasesikunta on sotilassihteeristön kaltainen neuvoa-antava osa EU:n ulkosuhdehallintoa, jota johtaa EU:n italialainen korkea edustaja Federica Mogherini.

Lisäksi sotilasesikunta saa tehtäviä EU-maiden puolustusvoimien komentajista ja heidän edustajistaan koostuvalta sotilaskomitealta.

Kymmenen vuotta sitten Esa Pulkkinen lähti EU- ja virkamiesuralle Jääkäriprikaatin komentajan paikalta.

– Se oli viimeinen kunnon sotilastehtäväni, upea kokemus, jonka jäljiltä Lapin miehet pitävät yhä yhteyttä.

Alkuperäiseen joukko-osastoonsa Panssariprikaatiin Pulkkisella on edelleenkin hyvä yhteys. Hänen puolisonsa poika on parhaillaan Leopard-koulutuksessa.

Pulkkisen tietämän mukaan varusmieskoulutus on prikaatissa aikaisempaakin paremmalla tasolla.

– Etenkin tiedottaminen ja avoimuus ovat menneet eteenpäin. HÄSA