fbpx
Kanta-Häme

Punaisten lyhtyjen kaduilta

Riihimäen taidemuseon kesänäyttely tutustuttaa katsojat kevytkenkäisiin naisiin, muihin kaunottariin ja näyttelijöihin sekä kauniisiin maisemiin.

Nämä kuva-aiheet ovat peräisin japanilaisista puupiirroksista, joita kutsutaan kelluvan maailman kuviksi eli ukiyo-e -piirroksiksi.

– Näyttelyssä tulee kiinnostavasti esiin matalan ja korkean kulttuurin rajanveto. Sitä ei oikeastaan ole, sanoo vs. intendentti Soile Haapala.

Omana aikanaan kelluvan maailman kuvat olivat lähinnä kauppias- ja käsityöläisluokkien käytössä eikä niitä arvostettu taiteena. Kuvia nähtiin esimerkiksi kirjankuvituksina, mainoksina ja julisteina.

Myöhemmin piirrokset kulkeutuivat länsimaihin, ja monet taiteilijat ihastuivat niiden estetiikkaan. Samalla niiden arvostus alkoi kohota.

– Tyyli, muodot ja tapa kuvata maisema ja ihmiset litteinä kaksiulotteisina on levinnyt länsimaihin ja vaikuttanut kuvataiteisiin, Soile Haapala sanoo.

Esimerkiksi Vincent Van Goghin ja Helene Schjerfbeckin töissä voi nähdä vaikutteita ukiyo-e -piirroksista.

Taidegraafikon …keräämiä kuvia

Riihimäen taidemuseon kesänäyttely Kelluvan maailman lumo on koottu taidegraafikko Tuula Moilasen yksityiskokoelmasta.

Moilanen on asunut ja työskennellyt Japanissa yli 20 vuotta. Sinä aikana hän on kerännyt noin 100 teoksen kokoelman, josta kuutisenkymmentä on nyt asetettu ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville.

Soile Haapala korostaa, että näyttelyssä näkyy ja kuuluu nimenomaan taidegraafikon ja keräilijän näkemys japanilaisten puupiirrosten hienouksista.

Esillä on kaunottarien kuvia, huvittelukorttelin arkisen elämän kuvia sekä maisemia.

Ukiyo-e -kuvastoon kuului myös eroottisia kuvia, mutta niitä Moilasen kokoelmassa ei ole erityisen paljon.

– Ja monesti kuvittajat yrittivät muutenkin ujuttaa eroottisia sävyjä kuviinsa hyvin peitellysti, sillä valtaapitävät olivat asettaneet moraalisesti arveluttavina pitämilleen kuva-aiheille rajoituksia ja rangaistuksia, Haapala sanoo.

Kelluvaksi maailmaksi (ukiyo) kutsuttiin huvittelukortteleita, joita syntyi Edon eli nykyisen Tokion punaisten lyhtyjen alueelle 1600–1800-luvuilla. Korttelit muodostivat oman, normaalista arjesta erotetun maailmansa.

Kortteleissa valmistettuja puupiirroksia alettiin kutsua kelluvan maailman tai häilyvän, hetkellisen ihmismaailman kuviksi.

Tatuointeja …ja himmeli

Puupiirrosten lisäksi taidemuseon alakerrassa on esillä Samuli Niemisen valokuvista ja veistoksista koostuva teos Koan. Taiteilija on saanut teokseensa vaikutteita japanilaisesta tatuointikuvastosta ja filosofiasta.

Museon sisääntuloaulassa on ilmassa kelluva “himmeli”. Se on arkkitehti-puuseppä Yoshimasa Yamadan tilateos, jonka hän on rakentanut ohuista tervaleppälaudoista.

Valolla ja varjoilla leikkivä teos muodostaa aulaan erillisen, kelluvan maailmansa, jonne voi astua sisälle. (HäSa)

Kelluvan maailman lumo. Näyttely Riihimäen taidemuseossa 18.5.–7.10.

Menot