Kanta-Häme

Punkkien pelko näkyy apteekeissa

Borrelioositartunnan riskiä selvittävien kotitestien suosio on kasvussa.

Viime vuonna apteekkeihin palannutta Borrex-punkkitestiä maahantuovan Duopharma Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Knuutila kertoo, että tänä vuonna myyntimäärissä on odotettavissa kasvua.

– Datan perusteella myynti tullee tänä vuonna liikkumaan noin 18 000 kappaleen tienoilla.

Aiemmin Borrexia on myyty apteekeissa noin 10 000 – 15 000 kappaletta vuodessa.

Tuotekuvauksen mukaan testi kertoo 98 prosentin varmuudella, kantaako iholta löydetty punkki borreliabakteeria, eli onko ihmisellä riski saada tartunta kyseisestä punkista.

Punkkirokotteet ovat olleet kysyttyjä jo pitkään.

Punkkeihin erikoistunut tutkija, terveystieteen tohtori Soile Juvonen kertoo, että testeihin kannattaa suhtautua lähinnä hyödyllisenä lisäinformaationa.

– Vielä ei ole kehitetty sellaista täysin varmaa testiä, jonka luotettavuus olisi todennettu monissa eri tutkimuksissa ja useilla eri menetelmillä.

Suomessa esiintyvistä punkeista noin 10–30 prosenttia kantaa borreliabakteeria. Riski saada borrelioosi yksittäisen punkin pistosta on kuitenkin hyvin pieni, joidenkin arvioiden mukaan vain 1–2 prosenttia.

Positiivinen testitulos ei siis vielä tarkoita, että bakteeri olisi aiheuttanut infektion.

Toisaalta negatiivinenkaan testitulos ei välttämättä kerro mitään, sillä vaikka testattu punkki ei kantaisi bakteeria, riskialueella liikkunut ihminen on voinut saada monia muitakin pistoja, joita hän ei ole huomannut.

Juvonen toteaa, että ihomuutokset ovat varma merkki bakteerin saamisesta.

– Vaikka ihomuutoksia ei tulisi, on silti mahdollista, että on saanut bakteerin elimistöönsä. Tällöin kannattaa tarkkailla, täsmäävätkö muut tartunnan yleisemmät oireet.

Borrelioosilla on ihomuutosten lisäksi monia muita vähemmän näkyviä oireita, joita ovat esimerkiksi päänsärky, nivelkivut, lämmönnousu, väsymys ja erilaiset infektiotilat.

Kaikista tartunnoista ei kuitenkaan aiheudu oireita.

Punkkitestien kasvavasta suosiosta huolimatta niitä ei ainakaan vielä myydä läheskään kaikissa apteekeissa.

Paremmin sen sijaan käyvät kaupaksi punkkirokotteet eli tarkemmalta nimeltään puutiaisaivokuumerokotteet.

Ne käyvät kesällä tasaiseen tahtiin kaupaksi myös Kanta-Hämeessä, vaikka seutu ei kuulukaan taudin riskialueisiin.

Aulangolla aktiivisesti ratsastava Riina Mattinen on monta kertaa miettinyt rokotteen hankkimista, mutta toistaiseksi ei ole tullut sitä ottaneeksi.

– Täällä liikkuessa olisi hyvä olla saappaat tai pitkät sukat jalassa. Punkkeja on yllättävän paljon. Pitäisi kyllä vihdoin ryhdistäytyä ja käydä se rokote ottamassa, Mattinen sanoo.

Myyntiluvut vaihtelevat apteekeittain, mutta keskimäärin aikuisten rokotteita myydään kesäkuukausittain noin 15–50 kappaletta.

– Moni rokotteen ostaja lienee sellainen, joka esimerkiksi mökkeilee rannikkoalueilla, joilla tartuntariski on koholla, apteekkari Nina Ronimus Kaurialan apteekista kertoo.

Viruksen aiheuttaman puutiaisaivokuumeen riskialueita ovat Suomessa muun muassa Ahvenanmaa sekä Turun ja Kokkolan saaristot sekä Lappeenrannan seutu.

Puutiaisaivokuumetapauksia todettiin Suomessa viime vuonna alle 50.

Antibiooteilla hoidettavan borrelioositartunnan puolestaan saavat vuosittain useat tuhannet suomalaiset.

Juvonen toteaa, että kaksi eri asiaa tuntuvat monesti menevän sekaisin.

– Jotkut saattavat yhä luulla, että punkkirokotteen ottamisen jälkeen he ovat turvassa borrelioosilta. Sen takia pitäisi puhua vielä selvemmin nimenomaan puutiaisaivokuumerokotteesta. HÄSA

Päivän lehti

30.3.2020