Kanta-Häme

Puoli vuosisataa opiskelua

Helena Puistolalla on juuri nyt tyhjä olo. Takana on viidenkymmenen ja puolen vuoden opinnot, eikä jatkosuunnitelmaa juuri nyt ole.
 
– Tämä on luopumisen hetki. Onneksi on kesä tulossa ja pääsen hoitamaan rakasta puutarhaani, hän sanoo.
 
Lammilla syntyneen, Janakkalassa asuvan ja Hämeenlinnassa työskentelevän Helena Puistolan opintie on poikkeuksellinen.
 
– Minulla olisi ollut helppo elämä, jos olisin ollut ylioppilas. Vaikeata ei ollut näinkään, mutta matka on ollut tosi pitkä.
 
Helena Puistola syntyi vuonna 1956 ja meni kansakouluun vuonna 1963. Neljä vuotta myöhemmin hän olisi kovasti halunnut pyrkiä keskikouluun, mutta ei voinut.
 
Hän oli 8-lapsisen perheen nuorin, isä joi kaikki rahat ja keskikoulu oli maksullinen. Tytön piti mennä töihin. Koulutien tyssääminen oli kova pettymys.
 
Harjoittelijasta apuhoitajaksi
– Olin harjoittelijana vanhainkodissa 1972–75, sitten opiskelin vuoden apuhoitajaksi ja minut pyydettiin takaisin töihin.
 
Janakkalaan Helena Puistola muutti vuonna 1980 ja meni terveyskeskukseen töihin. Mieli paloi jatko-opintoihin, mutta kansakoulupohjalta eteenpäin ei ollut asiaa. Niinpä hän opiskeli vaadittavat keskikoulun aineet työnsä ohessa ja pyrki vuonna 1985 sairaanhoitajaopistoon.
 
– Olen aina halunnut ottaa haasteita ja kansakoulupohjalta en olisi päässyt etenemään mihinkään, hän perustelee lukuhalujaan.
 
Sairaanhoitajan tutkinto oli valmis vuonna 1988, ja työpaikka vaihtui Kanta-Hämeen keskussairaalan naistentautien, kirurgian ja päivystyksen polille. Helena puistolasta kuitenkin tuntui, ettei työ anna haasteita riittävästi, joten opintie kutsui taas.
 
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja…
Vuonna 1993 hän lähti lukemaan terveydenhoitajaksi. Tutkinto tuli työn ohessa vuodessa.
 
Vuoteen 1997 asti hän työskenteli keskussairaalassa, mutta lähti ystävänsä pyynnöstä sairaanhoito-oppilaitokseen opettajan sijaiseksi. Tämä siirto mietitytti pitkään, mutta kun ystävä kinusi, Helena Puistola suostui vaikka epäili opettamiskykyjään.
 
– Innostuin ja lähdin opiskelemaan pedagogiikkaa työn ohessa. Vuonna 2001 sain ammatillisen opettajan pätevyyden.
 
AMK:n kautta yliopistoon
Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Mieli teki hirveästi yliopistoon, mutta ylioppilastutkinnon puute oli esteenä. Jokin polku piti kuitenkin löytää.
 
– Huomasin, että yliopistoon voi pyrkiä, jos on ammattikorkeakoulututkinto. Päätin päivittää siihenastiset opistoni AMK-tutkinnoksi ja kävin muuntokoulutuksen työn ohessa vuosina 2009–2010.
 
Opintoihin kuului pakollisina aineina muun muassa ruotsin ja englannin kielet ja johtajuusopintoja. Osa vanhoista opinnoista kelpasi sinällään.
 
Vuonna 2012 haave toteutui, kun hän aloitti yliopistossa Tampereella opintonsa. Niihin hän oli valmistautunut lukemalla avoimessa yliopistossa.
 
Lopulta terveystieteen maisteri
Viime vuoden tammikuussa kädessä oli terveystieteen kandidaatin paperit. Kuukausi sitten hän valmistui terveystieteiden maisteriksi nimenomaan opetustöihin.
 
Pääaineena oli pakollinen hoitotiede, sivuaineena kasvatustiede. Aiemmat tutkinnot lisäsivät opintopisteitä liki neljään sataan, kun tutkintovaatimus on 300 pistettä.
 
Äitiään hän kiittää tuesta ja kannustuksesta. Omille tyttärilleen hän on tässä asiassa yrittänyt olla samanlainen äiti, eikä se vaikeata ole ollutkaan kun tytöillä on lukuhaluja.
 
Kaikilla on samat mahdollisuudet
Helena Puistola toivoo, etteivät ihmiset jää tuleen makaamaan. Hän sanoo voivansa vannoa, että kaikilla on samat mahdollisuudet kehittää itseään.
 
Omissa opinnoissaan hänelle ei koskaan tullut uskonpuutetta. Siinä auttoi aikatauluttaminen ja aikatauluista kiinni pitäminen sekä valmistautuminen tentteihin niin, että ne menivät kerralla läpi.
 
Vaikka opiskelu ainakin tältä erää on ohi, työt eivät ole.
 
– Rakastan työtäni ja aion jatkaa niin kauan kuin voin. Jos eivät enää maksa palkkaa, teen vapaaehtoistyötä, hän lupaa.
 
Politikointi ei perustu tietoon
Helena Puistola luopui kunnallispolitiikasta tällä vaalikaudella. Syynä olivat opinnot ja pettymys puoluepolitikointiin.
 
– Politiikka ei puoluepolitiikkana ole minun juttuni. Näkisin politiikan mieluiten tutkimukseen ja tietoon perustuvana asioiden hoitona kuin puolueiden välisenä mutu-riitelynä. Luulen, etteivät nykypuolueet toimi tosiasioiden perusteella, vaan tuntemusten ja kalastelevat ääniä.
 
Helena Puistola oli Janakkalassa kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen sekä useissa näiden tehtävien tuomissa muissa luottamustoimissa Vasemmistoliiton edustajana.
 
Uudenlaisesta ajattelusta tehoa työhön
Nyt hän sanoo voivansa vaikuttaa etenkin terveydenhoitoon työnsä kautta ohjatessaan opiskelijoita ja täydennyskouluttaessaan valmiita hoitajia. Myös tuntuma hoitotyön arkeen säilyy, kun hän menee oppilaiden mukana harjoittelujaksoille, vaikkei saakaan koskea potilaisiin.
 
– Terveydenhuollossakin olisi paljon järkeistettävää, kun puututtaisiin vanhanaikaisiin rakenteisiin. Nyt puhutaan vain tekijöiden vähyydestä, kun tehtäviä uudella tavalla järjestämällä saataisiin paljon aikaan. 
 
Sama koskee hänen mielestään muitakin aloja. Esimiesten pitäisi säilyttää läheinen tuntuma käytännön työhön nähdäkseen tärkeät asiat ja voidakseen tukea alaisiaan. (HäSa)