Kanta-Häme

Puoliso perii kuolemasi jälkeen myös salaisuutesi

Harva tulee ajatelleeksi, että digitaalinen omaisuus – mukaan lukien koko sähköpostin sisältö – muuttuu ihmisen kuoleman jälkeen perikunnan omaisuudeksi.

– Juridisesti jännää on, että sellaisen aineiston sisältö, jolla eläessämme on viestintäsalaisuuden ja luottamuksellisen viestin suoja, julkistuu perittävän kuoleman jälkeen – jos siihen vain jotenkin on pääsy, tiivistää siviilioikeuden professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi sähköpostiviestit ovat ihmisen kuoleman jälkeen omaisten luettavissa. Ikäväksi tilanteen tekee se, jos sähköpostikirjeenvaihto paljastaa esimerkiksi avioliiton ulkopuolisen suhteen tai kyseenalaisen aikuisviihdeharrastuksen.

– Vainaja ei tietenkään punastu, lapset voivat punastua. Jälkeen jäävän puolison kannalta on tietysti ikävää, jos selviää, että toinen onkin elänyt kaksoiselämää.

Sähköpostit voi testamentata

Digitaalinen omaisuus on samaan tapaan testamentattavaa omaisuutta kuin mikä tahansa fyysinen omaisuus.

– Jos olet esimerkiksi suunnitellut kirjan julkaisemista ja siitä on olemassa käsikirjoitus, mutta ei kustannussopimusta, voi sen testamentata. Samoin voi testamentata koko sähköpostin jollekin omaiselle tai vaikkapa valtionarkistoon tutkijoiden käytettäväksi.

Vain noin kolmasosa suomalaisista tekee testamentin. Jos testamenttia ei ole, jaetaan omaisuus perimystä koskevien sääntöjen mukaan.

Sähköisestä aineistosta jäämistöön kuuluvia tekee tavallisesti se, että perittävällä on ollut tekijänoikeus aineistoihin.

Palveluntuottajien asenteet höllentyneet

Jos materiaali on tallennettu esimerkiksi muistitikulle, on se suhteellisen helposti perikunnan saatavissa – jos tarvittavat salasanat ja käyttäjätunnukset ovat tiedossa. Mutta jos aineistoa on tallennettu pilvipalvelimille, on palvelun tarjoajan päätettävissä luovutetaanko aineisto perikunnalle vai ei.

– Palveluntarjoajalle täytyy osoittaa perillisen asema samaan tapaan kuin se täytyy osoittaa esimerkiksi pankille, jotta perittävän tallelokero voidaan avata.

Monimutkaisemmaksi tilanne muuttuu silloin, kun tietopyyntö täytyy tehdä Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Eteen tulee klassinen ongelma, että minkälaisia selvityksiä vieraasta maasta vaaditaan. Käytännössä tiedot saa ja niitä saa poistettua, mutta horjuvuutta on ollut.

Ensimmäinen iso ja aiheeseen liittyvä oikeudenkäynti käytiin Yhdysvalloissa, missä Irakissa kaatuneen nuoren sotilaan vanhemmat ryhtyivät vaatimaan pojan sähköpostikirjeenvaihtoa. Palveluntarjoaja kieltäytyi pyynnöstä ensin sopimusehtoihin vedoten, mutta joutui lopulta sähköpostit oikeuden päätöksellä vanhemmille luovuttamaan.

Kyseisen oikeustapauksen jälkeen asenteet ovat professori Kankaan mukaan höllentyneet ja palveluntuottajat antavat aineistoa omaisten sitä pyytäessä. (HäSa)