Kanta-Häme

Puolustusbudjetti täyttää Nato-suositukset

Läntinen puolustusliitto Nato suosittelee jäsenmailleen, että niiden puolustusmenot vastaisivat kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Lännen Media selvitti, että Suomen puolustukseensa käyttämä rahamäärä täyttää Naton kahden prosentin bkt-suosituksen, jos lähivuosien kalustohankinnat toteutuvat suunnitellusti. Suomen Nato-jäsenyyden epäilijät sanovat usein, että jäsenyys pakottaisi Suomen nostamaan puolustusbudjettiaan.

Väite ei pidä paikkaansa. Nato ei rankaise jäsenmaita, joiden puolustusbudjetti ei vastaa bkt-suositusta. Vuonna 2015 suosituksen täyttivät vain Yhdysvallat (3,62 %), Kreikka (2,46 %), Puola (2,18 %), Iso-Britannia (2,07) ja Viro (2,04 %).

Nato-maiden puolustusbudjettien keskinäistä vertailua vaikeuttavat erilaiset tilastointikäytännöt. Osa maista sisällyttää ilmoittamaansa budjettiin sotilaiden eläkkeet ja rajavalvonnan kulut. Monet Nato-maat ja Suomi jättävät ne ulkopuolelle.

Lännen Media pyysi puolustusministeriöstä arviota siitä, kuinka paljon euroja Suomen valtio käyttää puolustusbudjettiinsa Nato-määritelmien mukaisesti.

Puolustusministeriön pääluokan menot ovat tänä vuonna noin 2 886 miljoonaa euroa eli noin 1,37 prosenttia valtiovarainministeriön arvioimasta bkt:stä (211 miljardia euroa).

NATO-STANDARDEILLA laskettuun puolustusbudjettiimme lisättäisiin rajavartiolaitoksen menot (244 meur/2016), sotilaseläkkeet (282 meur/2015), puolustushallinnon siviilityöntekijöiden eläkkeet (142 meur/2015) ja kriisinhallinnan ulkoministeriön budjettiosuus (53 meur/2015). Yhteensä lisäystä kertyisi noin 720 miljoonaa euroa, jolloin puolustusbudjettimme olisi noin 3,6 miljardia euroa ja vastaisi 1,7:ää prosenttia bkt:stä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on valtuuttanut puolustusvoimat käynnistämään kaksi miljardiluokan asehankintaa, joiden rahoituksesta eduskunnan pitää tehdä erilliset päätökset.

Merivoimat rakennuttaa neljä korvetti-luokan taistelualusta ympärivuotisiin tehtäviin Itämeren sää- ja jääoloihin. Hankintahinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia euroa.

SEURAAVAN EDUSKUNNAN on tarkoitus tehdä hankintapäätös ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamisesta vuonna 2020. Uusien monitoimihävittäjien arvioidaan maksavan noin 10 miljardia euroa.

Jos miljardien aseinvestointien kustannukset jyvitettäisiin tasaisesti vuoteen 2026 asti, Suomen vuotuinen puolustusbudjetti nousisi yli puolella miljardilla eurolla. Puolustusbudjetti olisi Nato-standardien mukaisesti laskettuna selvästi yli neljä miljardia euroa ja yli 2 prosenttia suhteessa bkt:hen. Valtionvarainministeriö ennustaa, ettei bkt kasva lähivuosina merkittävästi.

Puolustusministeriöstä huomautetaan, että investointien ansiosta Suomi täyttää Naton jäsenmailleen asettaman suosituksen puolustusbudjetin suuruudesta, vaikka emme ole puolustusliiton jäseniä. Nato-kenraalit arvostavat suomalaisten suorituskykyä. Lännen Media kysyi maaliskuussa Brunssumin Nato-tukikohdassa norjalaiselta prikaatikenraalilta Torgeir Gråtrudilta, olisiko Suomi sotilaallisesti valmis Natoon.

– Teillä on erittäin kyvykkäitä joukkoja, joten Suomen jäsenyys olisi hyödyllistä myös Natolle. Vastaus kysymykseen on ehdottomasti myönteinen, Gråtrud sanoi.

Hän arvioi, että Pohjolassa ei ole jakolinjaa Nato-maiden (Norja ja Tanska) ja puolustusliittoon kuulumattomien Suomen ja Ruotsin välillä.

– Nordefco-yhteistyö ja kaikki yhteiset hankkeet ovat avanneet tien tiiviimmälle yhteistyölle Suomen ja Naton välillä. Joukko-osastossani esimerkiksi on suomalainen eversti, Gråtrud painotti.

Suomessa on kerrottu, että Nordefco on Pohjoismaiden keskinäinen asia. Tanskassa ja Norjassa yhteistyön arvioidaan vahvistavan myös Ruotsin ja Suomen siteitä Natoon. Nordefco-yhteistyön yhtenä tavoitteena on joukkojen yhteistoimintakyky.

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic