Kanta-Häme

Puolustusyhteistyö kysymysmerkkinä

Hämeenlinna

Venäjä kokee, että länsimaat ovat esteenä maan suurvaltapyrkimyksille. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik toteaa, että etupiiriajattelu on Venäjällä vahvaa.

Raikin toi Hämeenlinnaan Museo Militarian järjestämä teemaseminaari Suomen valinnanvapaudesta Venäjän, EU:n, Naton ja Yhdysvaltojen ristiaallokossa. Hänen esityksensä käsitteli muuttuvaa turvallisuuspoliittista ympäristöä.

Seminaarin muita puhujia olivat muun muassa valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka ja Suomen Pankin neuvonantaja Juuso Vanhala.

Neuvostoliiton aikana maa oli Raikin mukaan tyytyväinen silloiseen valta-asemaansa, mutta Venäjä haluaa korjata nykytilannetta itselleen edullisemmaksi.

Hän huomauttaa, että jos pitää Venäjän voimankäyttöä Ukrainassa perusteltuna puolustautumisena, silloin ajatuksena on, että Ukraina kuuluu Venäjän etupiiriin eikä ole suvereeni valtio.

Jännitteiden ytimessä on se, miten Venäjä haastaa kansainvälisiä sääntöjä. Venäjälle tuli Raikin mukaan Ukrainan kriisissä yllätyksenä se, miten länsimaat reagoivat Krimin valtaamiseen.

– Venäjä ei osaanut odottaa lännen asettavan pakotteita.

Raik huomauttaa, että EU:n ja Venäjän yhteisessä naapurustossa Venäjä dominoi turvallisuustilannetta. Sen sijaan EU on taloudellisessa johtoasemassa muualla paitsi Valko-Venäjällä.

Venäjä ei ole Raikin mukaan hylännyt ajatusta suur-Euroopasta, joka ulottuisi Lissabonista Vladivostokiin. Suur-Eurooppa-ajattelu ei kuitenkaan sovi yhteen Venäjän suurvaltapyrkimysten kanssa.

Koska suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, puolustuksessa kyse on paljolti EU:n ja Naton työnjaosta. Suomi, kuten naapurimaa Ruotsikaan, ei kuulu Natoon.

Nato-jäsenyyden ja ei-Nato-jäsenyyden raja on Raikin mukaan hämärtynyt EU:ssa. Muutama viikko Brexitin jälkeen Naton huippukokouksessa Varsovassa Nato ilmoitti, että on valmis puolustamaan kaikkia EU-maita.

– EU:n puolustuksesta puhuttaessa on pidetty kohtuullisena tavoitteena, että unioni pystyisi pienimuotoisiin kriisinhallintaoperaatioihin omalla lähialueellaan.

Raikin mukaan Isoa-Britanniaa pidettiin yleisesti EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisen jarruna. Brexitiä on siis sanottu mahdollisuudeksi syventää puolustusyhteistyötä.