Kanta-Häme

Putsataan, mutta harkiten

Pilaantuneen maan puhdistus on niin kallista, että nykyään yhä enemmän arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa, miten puhtaaksi maaperä on saatava.

Maaperän tutkimuksilla selvitetään paitsi haitallisten aineiden määrä ja laatu, myös pohjavesiriskit ja erilaisten puhdistustapojen käyttömahdollisuudet.

Kun kaupungit tiivistävät keskustojaan, uusia asuintaloja suunnitellaan entisten laita-alueiden päälle, joilta vanha teollisuus, kaatopaikat ja huoltoasemat ovat jo väistyneet.

Maaperästä tulee tutkimuksissa vastaan öljyjä, liuottimia, metalleja ja vanhaa rakennusjätettä. Maa on puhdistettava, mutta enää kaiken ei tarvitse olla putipuhdasta.

Ympäristöinsinööri Maria Borg Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta kertoo tavoitteena olevan puhdistaa maata ottaen ympäristövaikutukset huomioon. Turhaa kuljettamista ja käsittelyä vältetään.

– Maa-alueen tuleva käyttötarkoitus ratkaisee, kuinka puhtaaksi maaperä on saatava. Jos paikalle rakennetaan asuntoja, kauppoja tai leikkipuistoja, maaperän kunnostuksessa käytetään tiukempia kriteerejä kuin esimerkiksi teollisuusalueella. Teiden ja parkkialueiden alle voidaan eristää lievästi pilaantuneitakin maita, Maria Borg selostaa.

Vanajantieltä ja Keinusaaresta on Hämeenlinnassa kesän aikana kuormattu yli 6 000 tonnia pilaantunutta maata luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Maaperä on puhdistettava entisen huoltoaseman jäljiltä ennen kuin päästään aloittamaan asuinkerrostalojen rakentaminen.

Nokian kaupungissa taas urakoidaan parhaillaan Suomen suurinta puhdistuskohdetta. Noin 1,7 hehtaarin alueelta kaivetaan 180 000 kuutiota maata, josta 120 000 kuutiota on pilaantunut ja vaatii puhdistamista.

Hämeenlinnassa on Vanajantien varrella ja Keinusaaressa purettu puhdistuksen tieltä vanhoja teollisuusrakennuksia, mutta Nokialla purettiin kuusi teollisuushallia, jotka oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle. Koko kaatopaikka joudutaan kaivamaan pois ja täyttämään alue puhtailla mailla.

Kantolaan päätettiin rakentaa tapahtumapuisto laajalle pilaantuneelle maa-alueelle, jonka täydellinen puhdistaminen olisi nostanut liikaa asuinrakentamisen kuluja.

Nokialla taas päädyttiin puhdistamaan maa tulevan Prisman alta. Nokian kaupunki on varannut kunnostuksen toteuttamiseen kaikkiaan 16,4 miljoonaa euroa.

Nokian kaupungin tilaamaa puhdistusta urakoi Ekokem, joka kuljettaa puhdistettavaksi vietävät maamassat pääasiassa Valkeakosken käsittelykeskukseensa.

Pilaantuneiden maiden puhdistukseen on kehitetty lukuisia menetelmiä, joita voidaan käyttää joko puhdistuspaikalla tai käsittelylaitoksessa. Rakennuspäällikkö Juha Jääskeläinen Ekokemiltä toteaa, että urakoista valtaosa edellyttää massojen kaivamista ja kuljettamista puhdistettavaksi.

– Työn tilaaja esittää puhdistustavan ja hakee ympäristöluvan.

Jääskeläinen kertoo, että Nokian kaatopaikkajäte on pääasiassa rakennusjätettä. Nyt maasta lajitellaan hyödynnettävät jakeet kuten kumi, betoni ja metallit. Jätteet seulotaan maamassasta vastaanottopaikoilla.

– Puhdistettua sekä lievästi pilaantunutta maata voidaan käyttää kaatopaikkojen peittämisessä, erilaisten kenttien kuten parkkialueiden rakentamisessa ja tiepohjissa, Jääskeläinen kertoo.

Hämeenlinnassa bensan ja öljyn pilaama maa seulotaan paikan päällä. Lievästi pilaantuneita maita voidaan käyttää katualueiden alla tai paikoitusalueita rakennettaessa, mutta pahimmin pilaantuneet on puhdistettava kompostoimalla tai jopa polttamalla.

– Erittäin öljypitoisia maita voidaan polttaa muun jätteen seassa, mutta niiden osuus on pientä. Samoin voidaan hajottaa öljyjä sienikäsittelyllä, mutta sitäkin käytetään vain erityisen hankalille maille, kertoo menetelmistä Ekokemillä Mikko Saarinen.

Vanajantiellä ja Keinusaaressa puhdistusta urakoi Destia, joka ei käytä Ekokemin pilaantuneiden maiden puhdistuspalveluja.

Ekokemillä lievästi pilaantuneita sekä puhdistusprosessin läpikäyneitä maita on käytetty laitosalueen maanrakennustöissä.

Esimerkiksi Hausjärven puolelle valmistuvan käsittelyalueen kenttärakenteita on toteutettu laitoksella käsitellyillä puhdistetuilla maa-aineksilla.

Rakennusjätteen seasta seulottua betonia jauhetaan ja käytetään uudelleen rakentamisessa ja tienrakentamisessa. Puujäte poltetaan ja metallit kierrätetään teollisuuden käyttöön.

Mikko Saarinen toteaa, että vain marginaalinen osa puhdistettavaksi tuotavasta maasta päätyy lopulta polttoon ja siitä syntyvä kuonakin voidaan seulonnan jälkeen hyötykäyttää rakenteissa.

Puhdistettavaksi kuljetettavat maat pystytään käsittelyn jälkeen hyödyntämään lähes kokonaan. HÄSA

Päivän lehti

26.1.2020