Kanta-Häme

Puu vs. betoni

Viime vuonna valmistuneista kerrostaloasunnoista vain neljä prosenttia oli puukerrostaloissa. Valtio haluaisi osuuden olevan kymmenen prosenttia. Puurakentamista kannattavalle rakennusopin professori Markku Karjalaiselle ja Betoniteollisuuden toimitusjohtaja Jussi Mattilalle esitettiin 12 väitettä puun ja betonin hyvistä ja huonoista puolista. Sovitaan, että väittelystä tuli tasapeli.

1. Puukerrostalon rakentaminen on ekologisempi teko kuin betonikerrostalon tekeminen.

Betoni-Mattila:
Se ei ole materiaalikysymys, vaan riippuu siitä, onko rakennus turvallinen, toimiva, kestävä ja energiatehokas – tässä järjestyksessä. Ekologisuuden edellytys on, että rakennuksen käyttöikä on pitkä.

Puu-Karjalainen:
Puu on kotimainen, uusiutuva ja ekologinen raaka-aine. Kasvava puukuutio sitoo tonnin ilman hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 700 kiloa happea ilmakehään. Ekologisempaa rakennusmateriaalia on vaikea nimetä.

Mattila:
Betonitalot toteutetaan usein ilman huoltoa vaativaa julkisivujen maalauskäsittelyä, esimerkiksi valkobetonilla. Silloin huolloksi riittää elementtisaumojen uusiminen noin 25 vuoden välein. Lahden seudun kehitysyhtiö Ladecin laskelmien mukaan puujulkisivujen huoltomaalaus kerrostalossa maksaa vuosien saatossa saman verran kuin putkiremontti.

Pitkäikäisen puutalon edellytyksiä ovat rakennusfysikaalisesti virheettömät rakenteet, laadukas rakentaminen ja oikeaoppinen detaljointi. Nykyisillä puun pintakäsittelyaineilla päästään jopa 15–20 vuoden huoltomaalausväleihin.

Nykymääräysten mukaan tehdyissä taloissa syttymisherkkyys lienee samaa luokkaa, koska kyse on useimmiten irtaimiston syttymisestä. Betonitalossa palo rajoittuu käytännössä aina yhteen huoneistoon. Puutalossa paloturvallisuus perustuu teknisiin laitteistoihin ja erilaisiin palosuojauksiin. Kokemukset maailmalta kuitenkin osoittavat, etteivät ne aina toimi.

Puukerrostaloilta vaaditaan puurungon suojaverhous palamattomilla rakennuslevyillä sekä rakennuksen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla. Puukerrostalo on siis sprinklaamatonta rakennusta paljon paloturvallisempi. Tulipalotilanteessa rakennuksen sisustuksella ja irtaimistolla on keskeisempi merkitys kuin rakennuksen rungolla.

Kauneus lienee katsojan silmässä. Materiaaleja käytetään myös paljon yhdessä.

Hyvä ja kaunis arkkitehtuuri ei ole sidoksissa rakennusmateriaaliin.

Kerrostaloja koskevat samat äänieristysvaatimukset rakennusmateriaalista riippumatta. Pieniä eroja voi olla betonirakennuksen hyväksi varsinkin askelääneneristyksen suhteen. Asiantuntijoiden mukaan betonirakennuksissa käyttäjät kokevat ääneneristyksen paremmaksi kuin kevytrakenteisissa taloissa.

Puukerrostalo on monikerrosrakenteidensa ansiosta ilmaääneneristykseltään erinomainen. Askeläänten ja matalien äänten eristämiseksi välipohjiin tarvitaan riittävästi massaa. Siksi puukerrostaloissa puu-betoni-liittorakenteet ovat eniten käytetty välipohjaratkaisu. Puukerrostalojen ääneneristysasiat ovat hallinnassa.

Pitää toki paikkansa, mutta betonia ei käytetä lämmöneristykseen, kuten ei nykymääräysten mukaan rakennettaessa puutakaan. Lämmöneristäminen tehdään lämmöneristeillä, ainakin kerrostaloissa.

Totta. Puu on huokoisempaa. Sen lämmönjohtavuus on pienempi ja lämmöneristyskyky parempi kuin kivirakenteilla. Silti aina tarvitaan lämmöneristekerroksia vaatimusten täyttämiseksi.

Olen rakentanut kummastakin, ja mielestäni betoni on tässä suhteessa ylivoimainen.

On totta, että puu on luonnonmateriaalina epähomogeeninen. Puun luontainen käyttäytyminen on nykyrakentamisessa hallittavissa siten, ettei se tuota erityisiä ongelmia.

Päinvastoin. Työmaalle toimitettu betonitonni maksaa noin 30 euroa, puu noin 500. Tilavuusmitoissa ero on pienempi: kuutiometri betonia maksaa vajaan satasen, puu runsaat parisataa. Ääneneristävyys- ja palonkestovaatimusten täyttäminen puurakenteilla johtaa siihen, että rakenteet ovat monimutkaisia ja siten kalliita.

Karjalainen:
Jalostettu puukuutio on kalliimpi kuin raudoitettu betonikuutio. Rakennuksen kokonaishintaan vaikuttavat monet eri tekijät. Teollisen puurakentamisen etu on kuiva rakentamistapa sekä rakentamisen keveys ja nopeus.

Pellervon taloustutkimuksen mukaan materiaalien välillä ei ole juuri eroa, jos käytetään kotimaista puuta. Puukerrostalot tunnutaan nykyään rakennettavan pääosin ulkomaisesta puusta. Betoniteollisuus työllistää silloin enemmän, koska materiaalit ovat kotimaisia.

Jos tarvitaan yksi kuutiometri sahatavaraa, tarvitaan metsästä kaksi kuutiometriä tukkia, ja samalla liikahtaa kolmas puukuutio muita jakeita (kuten sahanpurua ja kierrätyspuuta) kemialliseen teollisuuteen ja energiateollisuuteen. Puun käytön lisääminen työllistää laajalti erityisesti raaka-aineketjun alkupäässä. Puu on kotimainen ja uusiutuva rakennusmateriaali.

Kilpailussa Suomen ilmastoystävällisestä kerrostalosta betonisella kerrostalolla oli selkeästi pienempi hiilijalanjälki kuin parhaalla puukerrostalolla. Hiilijalanjälki ei riipu materiaalista vaan rakennuksen energiatehokkuudesta ja -tuottotavasta.

Nykymääräyksillä rakennusmateriaalin osuus hiilijalanjäljestä on noin viisi prosenttia. Suurimmat päästöt aiheutuvat rakennuksen elinkaaren ajan lämmityksestä ja jäähdyttämisestä. Mitä energiapihimpiä rakennuksia tehdään, sitä suuremmaksi nousee rakennusmateriaalien suhteellinen osuus hiilijalanjälkitarkasteluissa.

Mattila:
Tämä ei valitettavasti ole kaupunkisuunnittelukysymys, vaan puhtaasti poliittinen. Jos yhteiskunta rahastaa nykytapaan rakennusoikeuden hinnalla, taloudellisia edellytyksiä laajamittaiseen vanhan talokannan korvaamiseen uudella ei mielestäni ole. Tämä ei ole rakennusmateriaalikysymys.

Lähiökerrostalojen julkisivuja voidaan helposti lisäeristää puurunkoisilla julkisivuelementeillä, ja lisäksi rakentamismääräykset sallivat kivitalojen korottamisen puisella lisäkerroksella. Tapauksia tulee tarkastella yksityiskohtaisesti, sillä lähiötalojen korjaus ei ole aina järkevää purkamisen ja uudisrakentamisen rinnalla.

Mattila:
Betoniteollisuutta ei ole kirjattu hallituksen kärkihankkeeksi, eikä sille ole vuosien varrella jyvitetty miljoonia euroja. Itse tunnen häpeää näin väittävien puolesta, koska he heittävät melkoisen epäluottamuslauseen suomalaisen virkamieskunnan ylle.

Suomessa suurimittakaavaisen teollisen puurakentamisen esteinä ovat eniten tietämättömyys, ennakkoasenteet, uuden rakentamisen opettelun ja riskien pelko. Rakentamismääräyksemme sallivat taulukkomitoituksella kahdeksankerroksiset puurakennukset. Yhdysvalloissa niitä on tehty 140 vuotta, Suomessa 20 vuotta.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic