Kanta-Häme

Puukartelli lähetystehtävänä

– Puualalla kartelleilla on pitkät perinteet. Ne ovat nykyisin laittomia ja epäoikeudenmukaisia, Reijo Lahtonen sanoo.

Lahtonen kertoo saavansa tällä viikolla tuhat ihmistä vaatimaan korvauksia puukartellista. Hänen virallinen tavoitteensa on kerätä 10 000 metsänomistajan valtakirjat, mutta metsänomistajia voi tulla paljon enemmänkin.

Yksinäinen mies kiertää ympäri Suomea järjestämässä tilaisuuksia, joissa selvitetään kartellikorvausten hakemista metsäyhtiöiltä ja kerätään nimiä valtakirjoihin. Tässä kuussa Lahtosella on 60 tilaisuutta.

– Tämä on lähetystehtävä. Minulla ei ole neljään vuoteen ollut palkkatuloja.

Hämeenlinnassa yleisötilaisuuteen tipahtelee vain yksitellen ihmisiä. Lahtonen kertoo, että päivätilaisuuksissa käy paljon vähemmän väkeä kuin iltatilaisuuksissa.

– Joensuussa paikalle on ilmoittautunut jo tuhat ihmistä.

Kova kiire jättää…korvauskanteet

Kartellikanteella on kova kiire, sillä kanteet on jätettävä käräjäoikeuteen tammikuun alkupäivinä. Kanteet on jätettävä viiden vuoden sisällä siitä, kun markkinaoikeuden päätös kartellista tuli lainvoimaiseksi 4. tammikuuta 2010.

Helsingin käräjäoikeus alun perin hylkäsi vahingonkorvauskanteet vanhentuneina. Hovioikeus päätti kuitenkin marraskuun lopulla, että vanhentuminen alkaa vasta markkinaoikeuden lainvoimaisesta kartellituomiosta.

– Käräjäoikeuden mukaan meidän olisi pitänyt sanomalehtien tietojen perusteella nostaa kanteet, Lahtonen ihmettelee.

Lahtonen ryhtyi keräämään metsänomistajia kartellikanteeseen 2. maaliskuuta vuonna 2011. Hän sai tuolloin vain 656 metsänomistajaa kanteiden taakse. Näiden pienmetsänomistajien lisäksi käräjillä on suuromistajien, kuten kuntien ja Metsähallituksen, korvausvaatimukset.

Nyt henki on täysin toinen ja Lahtoselle sataa valtakirjoja. Lahtonen selittää myöhäistä heräämistä metsäkauppojen tärkeällä luonteella. Hänen mielestään pelko esti kanteiden nostamisen.

– Nyt selvisi, että luottamuskauppa olikin petos. Itsesuojeluvaisto esti asian käsittelyn, mutta pääkoppa ei sitä unohtanut.

Perinteiseen maaseudun kulttuuriin kuuluu, että pelätään poliisia ja verottajaa.

– Eniten pelätään, että itse joudutaan käräjille. Yleensä on totuttu siihen, että asiat sovitaan.

Itkeviä ihmisiä…tapaamisissa

Lahtonen kertoo, että hän on tavannut itkeviä puukaupan osapuolia eri puolilla Suomea. Hänet itsensäkin ajoivat liikkeelle huonot kokemukset puukaupoista. Lahtonen oli ammatiltaan metsäkonekauppias.

– Huomasin, että kaikilla metsäyhtiöillä oli urakoitsijoille samat taksat. Urakoitsijat ovat kovassa paineessa.

– Näin senkin, että urakoitsija hirtti itsensä, kun ei pystynyt maksamaan metsäkonettaan.

Entinen konekauppias lähti liikkeelle, kun hän näki televisiossa dokumentin VR:n tytäryhtiön VR Transpointin venäläisten työntekijöiden 3 euron tuntipalkoista. VR:n hallituksessa istui nykyinen työministeri ja SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.).

Lahtonen näkee alipalkatuilla työntekijöillä ja puukartellilla yhtäläisyyksiä. Hänen mielestään metsäyhtiöt kohtelevat puukaupan muita osapuolia huonosti.

Suomen puukartellia myös puolustetaan. MTK ja metsäyhtiöt sopivat vuosikymmeniä yhdessä hinnat. Metsänomistajien etujärjestö MTK ei tue korvausten hakemista kartelleista. Lahtosen mukaan MTK väheksyy kartellia, jossa se oli Metsäliiton kautta osallisena.

– Historiassa on paljon kovempiakin juttuja kuin tämä kartelli, Lahtonen muistuttaa.

Lahtoselle on tultu sanomaan, että kartelli on hyvä kaikille osapuolille ja antaa kaikille samat hinnat. Hän on asiasta täysin eri mieltä. Hänen mielestään sovitut hinnat antavat päinvastoin mahdollisuuden, että kaupan heikkoja osapuolia petetään.

– Asiat eivät toimi markkinataloudessa siten, että vain sovitaan hinnat. (HäSa)